United States or Tajikistan ? Vote for the TOP Country of the Week !


Reine, joka koko lapsuutensa ajan oli ahminut sisäänsä rahan ja huvitusten himoa, oli kasvanut ylellistä elämää varten, joka kuitenkin yhä odotutti itseään ja kiihoitti hänen halujaan äärimmäisyyksiin asti.

"Häpeä sille ristin soturille", hän sanoi, "joka ajattelisi maallista loistoa eli ylellistä mukavuutta, rientäessään pyhän kaupungin pelastukseksi. Kuinka paha meidän lieneeki, niin kumminkin meidän on parempi olla kuin kaikkein niiden marttyrain ja pyhimysten, jotka ennen meitä ovat näillä paikoilla vaeltaneet ja nyt pitelevät kultaisia lamppuja ja ijäti vihannoita palmuja käsissänsä".

Jos taas mietit kuink' ylellistä ja suurtakin hällä koissahan on, miten kaikilta kunnian saa hän ja arvon, näet hevin, ettei voi sitä onnea tarjota kaikki, kuin voi hän, opit arvomahan hänen antimiansa.

Hän oli puhunut hyvin tyynesti ja sydämellisesti. Ei hänen käytöksessään mitään ylellistä ollut, eikä kukaan läsnäolevista uskaltanut epäilläkään, että hän totta oli puhunut. Näytti kuin he kaikki olisivat oivaltaneet, ett'ei se ollut hän itse, vaan laupias ja vanhurskas Jumala, joka hänen sanoissaan puhui; ja ääneti ja liikutettuina he katselivat omiin heikkoihin sydämiinsä.

Voi kuitenkin sitä tuhlausta ja hurjaa elämää, jota Korpelassa vietettiin ja osaksi vieläkin vietettäisiin, jos varat riittäisivät. Mutta ylellistä elämää seurannut laiskuus ja kykenemättömyys on pian tekevä lopun siitä, mitä vähän vielä jäljellä on. Ja samassa asemassa on maassamme monta sataa taloa.

Minulla on vielä ystäväni lippaan avain ja minun pitää viedä se hänelle pois." "Jospa veisimme hänet salaa sieltä?" Kleopatra kysyi puolisoltaan, sitten kun Korintholainenkin oli seurannut muita vieraita. "Mutta ei vaan mitään ylellistä, ei mitään väkivaltaista!" Philometor kuningas huudahti huolestuneena.

Minä aivan itkin salatuista haukotuksista. Elimme ylellistä elämää maatiloillamme, keisarillisen perheen jäsenet kävivät meillä vieraissa... Minä kasvatettiin pensionaatissa ruhtinattarien ja suuriruhtinattarien joukossa. Oli todella ihastuttavia tyttöjä ... muutamat ... en voi koskaan unohtaa ... ja heistäkin vielä moni muistelee minua... Mutta elämämme oli joutavaa, turhanpäiväistä.

Hänen ei haluttanut astua sisään, sillä hän tiesi että rovasti oli alkava taas tavoitella hänen ylellistä elämäänsä, ja Hannulan isäntä oli viimeinen, jonka läsnäollessa hän olisi nuhteita suvainnut. Hän kääntyi siis syrjään, kierteli ulkohuoneita, nousi veräjän ylitse ja tuli niin kiviselle aholle, jossa edes takasin kävellen odotti rovastin poislähtöä.

Siellä täällä, kaukana toisistaan, seisoi Medoc-pulloja; paitsi sitä oli pöydällä vettä, suolaa ja leipää, eikä mitään muuta. Isäntä pelkäsi kuitenkin että tuo kenties oli liian ylellistä. Tavallisesti hänen ruokapöytänsä oli katettu vaksi-vaatteella ja hän otti perunat vadista sormillaan sekä kuori ne tasku-veitsellänsä.

Ohran oljista oli vielä sekin hyöty, että niistä sopi varistella ohria, joista sitten keitimme ja joimme sitä niin kutsuttua "ohrakahvia", joka kylmässä ilmassa ollessamme vaikutti ruumiimme lämpimyydeksi. Sokeria tosin ei meillä ollut, vaan sepä olisikin ollut tällaisissa tilaisuuksissa ylellistä. Marraskuun 29 päivän olimme vielä samassa asentopaikassa.