United States or Bahrain ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta kun minä ilmotan itselläni olevan toistasataa ruplaa ja ettei meidän tarvitse mitään puutetta pelätä, välähtää hänen harmaissa silmissään tyytyväinen ilme ja huolettoman hetken lapsen eleellä sytyttää hän teetä jäähdytellessään savukkeen.
Olin rakastanut häntä rajattomasti entisessä elämässäni, mutta siitähän oli jo kulunut toistasataa vuotta! Ehkäpä joku syyttää minua näiden sanojen johdosta tunteettomuudesta, mutta eihän ole kellään sellaisia kokemuksia kuin minulla, ja ainoastaan niiden nojalla voidaan minua tuomita. Kun aioimme lähteä huoneesta, sattui katseeni eräässä nurkassa olevaan suureen rautaiseen kassakaappiin.
Yksi syy vaikenemiseeni on myös se, että olin keskusasemalla melkein yksinomaan työväestön ympäröimänä enkä niinmuodoin voi ammentaa tietojani täysin puolueettomalta taholta. Kerron ainoastaan minkä omin silmin näin: Näin toistasataa ylioppilasta kokoontuneena Unioninkadulla. Näin että useilla heistä oli revolverit koholla, ojennettuina työväkeä vastaan. Näin heidän lähenevän Senaatintorille päin.
Martta kuuli laulun, mutta Topias ei sitä kuullut, sillä hän laski kertomiansa lukuja yhteen ja sai niistä oikean summan, kaksi kahdeksatta toistasataa. Talvi teki tuloaan, maa roudittui ja Korsijärvi jäätyi. Lepikkomaa pudotti kellastuneen pukunsa, hieno lumisade peitti rantamat ja kellastuneet alusvarisseet lehdet. Tähdet kimaltelivat öisin ylhäällä taivaalla ja alhaalla Korsijärven pohjalla.
Vangitse tuo petturi! huusi kenraali vartijasotamiehelle. Mutta Armfelt astui väliin. Antakaa heidän mennä, herra kenraali, sanoi hän sillä ankaralla totisuudella, joka vielä toistasataa vuotta jälkeenpäin näkyy tämän uljaan ja urhoollisen karoliinin kuvassa. Antakaa heidän mennä, jos henkenne on teille kallis, sillä se on hiuskarvan varassa! Lybecker kalpeni.
Oli ikäänkuin olisin pelännyt, että näky poistuu yhtä äkisti, kuin se oli ilmaantunut. Edessäni oli aukea paikka, noin kolmensadan metrin pituinen ja leveimmältä paikalta toistasataa metriä leveä. Maaperä näytti olevan viljavaa, koska ruohon alku kaikkialla oli rehevää. Noin puolet tästä aukeasta paikasta oli järvenä, ja keskellä järveä oli saari. Saarella oli Latvasaaren kuninkaan hovilinna.
Suuttumus täytti mieleni ajatellessani, kuinka röyhkeän vapaasti minua oli veijattu. »Hämmästytte varmaan», alkoi isäntäni puhella, »kun näette, että vaikka olette toistasataa vuotta vanhempi, kuin sinä iltana, jolloin menitte maanalaiseen makuukammioonne levolle, ei ulkomuotonne kumminkaan ole muuttunut. Mutta ei siinä ole mitään kummastelemista.
"Jokohan kauan on asuttu tätä taloa?" "Toistasataa wuotta; minun isäni tämän on alkanut". "Tässä näkyy paljon tehdyn työtä". "Kyllähän tässä työtä on koetettu tehdä, minkä on woitu, ja elettäisiin tässä, kun ei olisi tuota hallaa. Mutta se tässä on niin hankala kumppani, kun se tahtoo wiedä parhaat ahkeroimiset muassansa, silloinkin kun ei likeisessä kylässä siitä tiedetä mitään.