United States or Cyprus ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän aina katsoo ja kysyy: mitä sinä taas suret? Minä sanon: en mitään, mutta silloin juuri rupeankin totiseksi. Etkö sinä tahdo sanoa minulle, mitä on sinun sydämelläsi? kysyy hän, ja silloin minä en voi olla kertomatta." "Jos minä nyt menen hänen luoksensa, niin on ihan varma, etten voi pitää naamaani niin, ettei hän huomaa. Tietysti vähän väliä rupean ajattelemaan ja tulen totiseksi."
»Saittekos kaloja?» »Aina vähän.» »Mamma, minä olen nyt päättänyt, että rupeankin kalamieheksi.» »Kaunista», hymyili isä. »Sitten minä saisin sanoa: poikani, kalamies.» »Onpa se parempi kumminkin kuin renttu-herra, joka juo ja » »Jussi, syö nyt ja ole vaiti», sanoi äiti. Isän oli otsa rypyssä ja Jussi himmeästi aavisti, että hän oli sanonut jotain tyhmää. Hanna kiiruhti puhumaan muista asioista.
Ja Kerttulaa ensi sijassa lisäsi Meeri. Täällä sinä kyllä asuskelisit vuodet ympärinsä. Sen kyllä myönnän! Kun tässä nyt olen kuhnustellut koulun läpi, rupeankin maanviljelystä harjoittelemaan, sen isä jo minulle on luvannut, ja sitte tulen kentiesi vielä Kerttulan pehtooriksi. Tule vain minun puolestani!
Eeva varmaan on kauan minua odottanut? EEVA. En osannut odottaa, minä olen aivan hämmästynyt. ONNEN HERRA. Eikö Eeva ole täällä tanssiaisissa sen muutaman matruusin kanssa? EEVA. Olen. ONNEN HERRA. Sehän merkitsi, että hän ei saa kosia Eevaa, vaan minä. EEVA. Mutta minusta ei ole kapteenin rouvaksi. ONNEN HERRA. Minä rupeankin kauppiaaksi. EEVA. Kauppiaaksi? Ettekö lähde Onnella merelle?