United States or Venezuela ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hänen täytyy nähdä, että sinä et sentään ole ollut aivan toimeton, intti pehtoori, työntäen heidät molemmat pieneen, mutta somaan etuhuoneeseen, jonka yhdellä seinällä riippui suuri öljymaalaus kullatuissa puitteissa. Perhetaulu, veli tohtori! huudahti pehtoori. Kuvittelehan minun hämmästystäni!
Totisesti, olipa siinä havainnollisesti ja elävästi, parin maisemataulun puitteissa esitetty ne erilaiset kulttuuritasot, joilla Saksan ja Venäjän kansat elävät! Erotus jyrkkä kuin yöllä ja päivällä. Juuri sellaiseksi olen itsekin sen aina käsittänyt. Ja kuitenkin kehuu Venäjä käyvänsä sotaa sivistyksen puolesta raakalaisuutta vastaan!
Mutta kuta suuremmaksi hän valtiopäivillä kasvoi, sitä vaikeampi oli hänen saada itsensä niiden väliajoilla mihinkään sijoitetuksi. Komeat kuvat tarvitsevat komeita puitteita. Eduskuntakokouksen aikana oli hän niissä puitteissa, joihin hän sopi ja jotka sopivat hänelle, mutta sen päätyttyä hän oli kuin taulu, joka harhailee ilman kehystä.
KUVA. Näytä minulle merkkausliinasi. Minun on seinällä puitteissa ja lasin takana. LOTTA. Merkkausliina, mitä se on? KUVA. Se on tietysti merkkausliina! Mutta suo anteeksi, äiti odottaa, meidän täytyy ruveta leipomaan joululeipää ja kastamaan kynttilöitä. ISO
Pöydän takana oli kolme nojatuolia, hyvin korkeine, leikeltyine tammiselkineen, ja tuolien takana riippui kultaisissa puitteissa, kirkkailla väreillä maalattu keisarin kuva, luonnollisessa koossa, kenraalin puvussa olkanauhoineen, toisella jalalla hiukan eteenpäin astuvana, käsi sapelin kahvassa.
Juhlan esine on pian unhotettu, mutta puhe elää siksi kunnes toinen samanlainen sen tieltään työntää. Eihän siis oikeastaan puutu puitteita eikä tilaisuutta puitteissa puhua. Mutta joka kerta, kun minä kuulen tuon tuommoisen suuren miehen noiden kehystensä keskestä puhuvan, tuntuu minusta kuin hän olisi liian suuri sittenkin.
"Kuva oli hämmästyttävän kaunis: ihana neito viheriän pensaikon muodostamissa puitteissa, valkoisen marmorin edessä, oikea käsi kauniisti kohollaan. Totilaankin näky vaikutti valtavasti. Hämmästyksestä huudahtaen hän jäi liikkumattomana seisomaan tytön eteen. "Valeria silmäsi meihin päin ja vavahti kuin salaman iskemänä; ruusut putosivat tiheänä ryhmänä maahan. Hän ei huomannut sitä.
"Me ihailemme", sanoi keisari hämillään, "puitteiden kauneutta." Ja hän ojensi punastuen kuvan hänelle. "Puitteissa", hymyili Teodora, "ei parhaalla tahdollakaan ole paljon ihailemista. "Mutta kuva ei ole huono. "Varmaankin goottiruhtinatar?" Lähettiläs nyökäytti päätään. "Ei ole huono, kuten sanottu. Mutta barbaarinen, ankara, epänaisellinen. Kuinka vanha hän lienee, Aleksandros?"
Me emme enää teeskentele olevamme perehtyneitä sellaiseen, mitä emme persoonallisesti tunne, vaan rajoittaudumme siihen, missä tunnemme olevamme elementissämme. Mutta kuta esteettömämpään selvyyteen ja vapaampaan itsenäisyyteen me näissä puitteissa pääsemme, sitä paremmin kykenemme avartamaan henkisen valtiutemme rajoja, herruutemme tästä kuitenkaan kärsimättä.
Halu täsmällistyttää pienen käsikirjan puitteissa näitä näkökohtia ja toivo osoittaa niiden pitävän paikkansa kirjallisuutemme koko kehityskulkuun nähden on tämän teoksen synnyttänyt.