United States or Uzbekistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Kukas siellä nyt kotia katsoo", kysäsi Kalle Katrilta äreällä äänellä, "kun sinäkin yökuntiin lähdit?"
Jos huomenna hankkisi hänelle jostain ... kun ilkiäisi pyytää Tiina Katrilta ... sen hän varmaankin tekisi, ja kertoisi, kuinka pahasti hän tänä yönä oli säikähtänyt, silloin Tiina Katri heitä kyllä auttaisi... Tässä Holpaisen ajatukset pysähtyivät, sillä pikku Anni rupesi heräämään.
Enemmän kuin kaksi viikkoa oli kulunut, sen jälkeen kun hanskuri oli tullut joen niskalle, ja hänen jo alkoi käydä ihmeeksi ettei hän vielä ollut saanut mitään sanomia Katrilta eikä myös Wynd'in Heikiltä, jolle ylituomari oli luvannut ilmoittaa hänen tuumansa sekä pakopaikkansa.
Tämmöiset toivot olisivat voineet pyörryttää päätä monelta korkeampisäätyiseltäkin tytöltä kuin Hanskurin Katrilta, jota kaikki yksimielisesti kehuivat kaikkein kauniimmaksi kaupungin sekä sen likitienoon neitosista, ja jonka puoleen nimi "Perthin Kaunotar" suuresti veti nuorten junkkarein huomion, niinä aikoina, milloin kuningas piti hovia Perth'issä.
Erkki haasteli Katrille astuessaan edellä, vaan ei joutanut Katri siellä jälessä kuuntelemaan, ajatteli muuta ja hommasi muuta, se sormushan se vei koko huomion. Kerranpa kysyi Erkki ja kun ei kuulunut Katrilta vastausta, kääntyi hän katsomaan. Katri seisoi kaukana jälessä.
»Ontojoen koskissa» ajatteli hän »sitä taaskin saa kääntää kahmasuttaa ja lyödä loiskautella... Mitähän tuo Katri, kun minä lasken Ontojoen kosket... Jos ei olisi näin kevättulvan aika yhä, niin minä Kallioisessa sujahuttaisin sitä selkäväylää ... eiköhän Katrilta siinä sydäntä purisi!»
Tiedänpä, että pitkä Valentin on kuullut Kirstiltä ja Kirsti on kuullut Katrilta, että Niilo Janssen on sulamaisillaan kuin voi rakkaudesta erääseen ylhäiseen naiseen, ja Katri on sanonut Kirstille, ja Kirsti on sanonut Valentinille, ja Valentin on sanonut minulle, että eräs ylhäinen nainen ei ole niinkään haluton armollisesti silmäilemään erästä hovimestaria, ja ... ka, mitä sinä, Posidonius ... älähän...
"Ja sitte saat minulta sekä Katrilta siunauksen", sanoi Jussi, hänen käteensä tarttuen, "ja kun tulet vanhaksi, niin teemme me molemmat työtä sinun edestäsi ja hankimme sinulle hyvät vaatteet, jottet kärsi mitään hätää; voithan suostua siihen kauppaan". "Kyllä sinä taidat tehdä työtä edestäni", sanoi Yrjö, joka kuitenkin vasten tahtoansa tunsi itsensä mieltyvän tuohon tuumaan.
Vaikealle tämä hänestä tuntui; Tiina Katrilta hän monta kertaa puutteessaan oli avun saanut; nyt siitä varmaankin tuli loppu, kuinka hän enää uskaltaisi mennä pyytämäänkään. Hän pani leivänkuoren kainaloonsa, sieppasi luudasta vitsan ja tarttui Villen käsivarteen. Poika yhä parkui; pelkäsi hänelle annettavan. »Oletkos hiljaa», sanoi äiti ja vei häntä sisään.
»Mitä sinä seisoskelet siellä?» huusi Erkki ja Katri lopetti sormuksensa katselon ja läksi juosta kipittämään Erkin luo. »Kun kuhnailee kuin mikähän!...» lausui Erkki ja läksi taas astumaan edellä. Vaan kun vähän matkaa oli astuttu, kysyi Erkki Katrilta: »oletko koskaan ajanut höyryllä?» »En ole», vastasi Katri jälestä.