United States or Wallis and Futuna ? Vote for the TOP Country of the Week !
Viel' olin miesnä kuuentena Tätä maata saataessa Ilmoa suettaessa, Ilman pieltä pistämässä, Taivon kaarta kantamassa, Kuuhutta kulettamassa, Aurinkoa auttamassa, Otavaa ojentamassa, Taivoa tähittämässä. V
"Minun piti viemän uusia kukkia pankkiiri Tresselin luo ja kaksi miestä oli minulla apuna suuria purilaita kantamassa, sentähden täytyi molempien portti-puolikkaitten olla auki", vastasi lempeän näköinen puutarhuri, joka eilen osoitti meille tien. "Luultavasti pelästyi hevonen suuresta oleanteri puusta, jota kannoimme." Herra Claudius oli ääneti.
Ja meidän herra, joka ei sietänyt kuulla maatansa tehtävän noin halvaksi lausumatta yhtään sanaakaan sen puolustukseksi, vannoi silloin, niinkuin kelpo skotlantilaisen sopi, itselläänkin omassa linnassaan olevan useampia kynttilänjalkoja ja kalliimpia kynttilänjalkoja, kuin mitä ikinä oli nähty valkeaa kantamassa missään salissa Cumberlannissa sehän se taisi sen maan nimi ollakin.»
Ja sen lisäksi, sanoi isä, on tuo pakana ruvennut minulta lupaa kysymättä asumaan minun maallani ja kalastaa mitään vuokraa maksamatta minun kalavesilläni. Isä lisäsi aikovansa itse pian käydä laittomalta anastajalta vuokraa kantamassa. Yöllä soudimme kotiin takaisin. Isäni kävi jo seuraavana päivänä kirkonkylässä sekä nimismiehen että itse tuomarin puheilla.
Kokko kun kalasääsken näki haukia kantamassa, sitä heti ahdistamaan ja hauki pelastui. Nyt on toiset pidetty tuumat, nyt emme toisiamme ahdista, vaan vieläpä autammekin. Kun ei kettu lampaalta henkeä saa, tulee susi avuksi ja saaliin jakavat; kun ei susi hevosta voita, rientää karhu hätään ja tasan panevat.
Mutta ei saa vedenkään väkivalta ikipäivin valtoineen riehua! Pelastustyö, joka on tähän saakka ollut hajanaista yksi siellä, toinen täällä, kukin omaa rantaansa lujittamassa, omia tavaroitaan kantamassa keskittyy yht'äkkiä tähän yhteen ainoaan paikkaan. Vanhalla leskellä on ainoa niittynsä vähän ylempänä sitä peltoa, minkä virta vei.
Näki Shemeikan selkäkenossa, huoletonna tuossa penkillä pöydän päässä, yllään kirjaeltu paitansa. Näki hänen laukkuaan availemassa ja riiputtelemassa hyppysissään silkkejään ja solkiaan. Näki hänen kahmaisemassa häntä syliinsä ja kantamassa maihin.
»Samaa minäkin sanoa», lisäsi Lanton Niilo. »Oli Antti kerran tavannut Juken kantamassa hyvää rakennuksen puuta kotiinsa, niin oli käännyttänyt tuomaan takaisin ja antanut Jukelle vähän kiireen voidetta. Niin syystähän oli sepälle palkka.» Mikko Lihvosen kasvot tulistuivat ja rupesi oikein sydammen pohjasta selittämään: »Hyvät ihmiset. Tuommoisia ne ovat ihmiset, eivät ymmärrä asioita.
Vaikka minä, oman pitäjän pappi, olin naapurissa saatavia kantamassa ja jumalanpalvelusta pitämässä, ei kutsuttu, ei oltu tietävinäänkään. Eipä siltä, että olisi haluttanutkaan mennä; mutta se on kiusantekoa, riistetään minulta vihkimäraha ja antimet. Niillä on omat kirkonmenonsa ja omat pappinsa.
Vaikka Jussila olikin perin paatunut, löytyi hänessä kuitenkin jokin pahuutta vastustava tunne. "Onko kotiosi pitkä matka?" kysyi Jussila. "Ei". "Saatatko auttaa minua kantamassa häntä sinne?" "Olkoon menneeksi", vastasi Antti, "mutta ensin meidän täytyy tehdä purilot. Täällä on aineita kylläksi". Purilot olivat pian valmiina. Varovasti nostettiin tyttö niille.