United States or China ? Vote for the TOP Country of the Week !
KERTTU. Et hennone mun pyyntöäni kieltää? Sä etkö enää muista hyvyyttäni? Jos oli juhla mikä, sinulle Ma enkö suonut parhaat palaset Ja mettä, simaa osan runsaamman Kuin kumppaneilles? TAIMO. La'atkaa puhumasta Jo kallis emäntäni! KERTTU. Kiittämätöin! Nyt kiellät pyynnön mitä pienimmän, Kun itse siteiss' olen onneton Ja apuasi kerran tarvitsen! TAIMO. Ma menen käyköön miten tahansa!
Armollisesti luo katseitaan hän mielellä iloisella kansaan, mi sulaa hartauttaan hänt' tahtoisi kanniskella. Sankari saapui Torniohon; saa sielläkin hauskaa myötä: Tääll' on se paikka, miss' auringon tapa paistaa on päivää ja yötä. Ethän vielä siis Sinäkään pois hennone Pohjolasta? Seutumme luopuis ei ikänään Sun valostas kirkkahasta! Pariksi päiväksi jäätävä on näin sankarin Pohjan maille.
Hän katseli miestään suoraan silmiin pelästynein, uhkamielisin katsein ja kertasi kuin hypnotiseerattu: "Tietysti..." "Ja mitä vastasi hän?" jatkoi Bengt samaan kiduttavaan tapaan. Ester loi silmänsä nopeasti maahan. "Emme me voi erota", änkytti hän, "minä olen äidin ainoa ilo ... ethän hennone riistää sitä häneltä... Voit olla varma, ett'ei hän koskaan ole meille vaivoiksi..."