United States or China ? Vote for the TOP Country of the Week !
Täällä kaikuivat kuuroille korville kaikki maltillisten äänet myöhemmin lokakuulaisten, niinkuin kreivi Heydenin, Gutshkovin, Shipovin, Orelista kotoisin olevan Stabovitshin. Suuri enemmistö, jota johtivat vapautusliiton jäsenet Petrunkevitsh, Muromtsev, Miljukov vaati jyrkästi parlamentillista hallitusmuotoa, jonka kuitenkin tuli kansanvaltaisuudessa voittaa Englannin esikuva.
Ei kenraali Russkinkaan luotettavuus, vaikka hän oli pettänyt tsaarin, näyttänyt neuvostohallituksen mielestä olevan aivan taattu. Toukokuun 9 p. hänen täytyi Gutshkovin käskystä luovuttaa pohjoisrintaman armeijan ylipäällikkyys kenraali Dragomiroville. Sotajoukonjohtajien valtiollisen mielialan valvomiseksi neuvostohallitus lähetti komissaareja rintamalle.
Se "veretön ja häpeällinen tappio", minkä Venäjä Gutshkovin lausunnon mukaan oli kärsinyt Balkanin-politiikassaan, synnytti valtavan vihan Saksaa vastaan, joka muka keinotekoisesti piti pystyssä luhistuvaa Tonavan-monarkiaa ja samoin Bosporon "sairasta miestä". Preussilainen kenraali v. der Goltz otti 1909 muodostaakseen uudestaan Turkin armeijan saksalaisen mallin mukaan.
Erityisen vaikutuksen häneen teki vain se tieto, että Tsarskoje Selon henkivartio oli liittynyt kapinallisiin ja että keisarinna oli vangittuna. Vain puolittain tarkkaavaisena hän sitten seurasi Gutshkovin kertomuksen jälkiosaa ja kysyi häneltä senjälkeen: "Mitä minun on tehtävä?" "Luovuttava", vastasi tämä sangen päättävästi. Syntyi pitkä äänettömyys.
Se ei ollut alentavaa kongressin arvolle, mutta kyllä Witten menettely, joka antoi lähetystön kolmatta viikkoa odottaa vastausta. Ministeripresidentti keskusteli juuri silloin lokakuulaisten johtajien, Gutshkovin, kreivi Heydenin ja Shipovin kanssa heidän astumisestaan kabinettiin. He asettivat ehdoksi epärehellisen Pjotr Durnovon poistumisen, mihin Witte ei suostunut.
Kello 10 illalla Gutshkov ja Shulgin saapuivat Pihkovan asemalle ja menivät tsaarin salonkivaunuun. Gutshkov teki selkoa valtiollisesta asemasta. Samalla välinpitämättömyydellä, jota Nikolai II oli osoittanut kaikkia valtiollisia asioita kohtaan, hän kuunteli Gutshkovin esitystä.
Venäläisten esikuntaupseerien mielestä Venäjän armeija uudistuksen johdosta oli tullut melkein saksalaisen veroiseksi, mutta oli itävaltalaista paljoa etevämpi. Sotalaivastoa niinikään uudistettiin ja lisättiin, sittenkuin Gutshkovin oli onnistunut saada aikaan laivastolaitoksen siihenastisen johtajan, suuriruhtinas Aleksei Aleksandrovitshin virkaero.
Vuosina 1909-1912 pantiin vihdoin Gutshkovin aatteiden mukaisesti sotaministeri Suhomlinovin johdossa toimeen perinpohjainen armeijanuudistus. Sen pääsisällys oli seuraava: 1. Vannovskin perustamat reservibrigaadit, jotka Japanin sodassa olivat näyttäytyneet vallan kelvottomiksi, muutettiin linjarykmenteiksi, joten sotavoimaa lisättiin kuudella uudella armeijakunnalla. 2.
Hän otti suosituksistaan rahaa kiipijöiltä, urakoitsijoilta ja tuomituilta, sekautui politiikkaan, kukisti ja koroitti ministereitä, ja vietti sen ohessa niin häpeällistä elämää, että duuma Gutshkovin ehdotuksesta teki hallitukselle kysymyksen, joka jäi vastausta vaille.
Heti nimityksensä jälkeen hän kääntyi lokakuulaisjohtajan Gutshkovin ja erään uuden keskustapuolueen, "rauhallisen uudistuksen puolueen", johtajien, kreivi Heydenin, Shipovin ja N. Lvovin puoleen, kehoittaen heitä astumaan hallitukseen. He asettivat ehdoksi, että oli laadittava uudistusohjelma lokakuunmanifestin henkeen, minkä Stolypin hylkäsi.