United States or Burundi ? Vote for the TOP Country of the Week !


Lammas- ja nautalaumat varsinkin olivat germanialaisten suurimpana rikkautena; maanviljelyksestä sitä vastoin pidettiin vähä lukua. Yksityistä maata ei vielä ollut. Kylän alueella olevia peltosarkoja viljeltiin kaikille kyläläisille yhteisen järjestyksen mukaan. Lähteiden luo, aukeille paikoille tai varjoisiin metsikköihin tekivät germanialaiset yksinkertaiset puu- tai savimajansa.

Kun germanialaisten palkkajoukkojen vaatimusta, että heille annettaisiin kolmas osa Italian maasta, ei voitu tyydyttää, nousivat he kapinaan Odoakarin johdolla, joka rugililainen ruhtinas myöskin oli Attilan ylimyksen poika, ja erottivat nuoren keisarin, säästäen kuitenkin hänen henkensä, jonka jälkeen hän eli eräällä maatilalla Kampaniassa.

Hänen palatsinsa rauniot ovat vielä nähtävinä; ne ovat niin avarat, että koko nykyinen kaupunki Spalatro niissä on saanut sijansa. Germanialaisten vanhimmat olot. Reinin ja Veikselin välinen maa oli muinaisaikaan täynnä suuria metsiä ja avaroita suoseutuja, jonka tähden myöskin ilmanala oli kosteampi ja kylmempi sekä maa vähemmin hedelmällinen kuin nykyaikaan.

Länsi-Rooman keisarit olivat kauan germanialaisten päällikköjensä leikkikaluina, kunnes viimein heidän kauttansa kukistuivatkin. Attilan kuoleman jälkeisinä aikoina oli mahtava sveviläinen sotapäällikkö Ricimer mielensä mukaan asetellut ja erotellut keisareja.

Muut taas suojelivat itsenäisyyttänsä Britannian läntisessä ja lounaisessa kulmassa, Walesissa ja Cornwallisissa, joista edellisessä vielä meidän aikoinammekin asuu sen alkuperäinen kelttiläisen kansallisuus. Mutta suurin osa Britannian saarta oli sillä tavoin joutunut germanialaisten valloittajain haltuun ja sai heistä nimen Angleinmaa eli Englanti.

Germanialaiset olivat asettuneet vaunulinnan eteen, jonka sisällä heidän vaimonsa ja tyttärensä seisoivat tukka hajalla käsiään väännellen ja rukoillen miehiä suojelemaan heitä orjuuden surkeasta kohtalosta. Nyt alkoi verinen taistelu. Germanialaisten hurja urhollisuus ja kiihkeä raivo eivät saaneet mitään aikaan roomalaisten horjumatonta levollisuutta ja varmaa sotataitoa vastaan.

Keskiaikana kehittyi omituinen yhteiskunnallinen muoto, jota on sanottu läänityslaitokseksi eli vieraskielisellä nimellä feodaali-järjestelmäksi. Sen ensi aiheena olivat vanhain germanialaisten omituiset tavat ja se kehittyi edelleen kansainvaellusten aikana varsinkin frankilaisilla.

Ne kansat, jotka pelkäsivät itsellensä tulevan Ariovistuksen vaaralliseksi, kääntyivät Caesarin puoleen. Caesar, katsoen tarpeelliseksi estää germanialaisten vaarallista siirtymistä Galliaan, vaati Ariovistusta päästämään vapaiksi niitä, jotka hän oli pakottanut alammaisuuteensa, ja kielsi häntä tuomasta enempää germanialaisia Reinin yli. Ariovistus vastasi ylpeästi, ja silloin alkoi sota.

Ratkaseva taistelu oli lähellä sekvanilaisten pääpaikkaa, nykyistä Besançon'ia. Germanialaisten hurjan urhollisuuden ja hirvittävän näön sanoma levitti kauhua roomalaisjoukkoon, mutta kuitenkin onnistui Caesarin voimakkaalla puheella rohkaista legionejansa.

Mahtavan päällikön ympärille kokoontui mielellään seurue eli joukko taistelijoita, kiintyen häneen uskollisesti; "päälliköt taistelivat voiton, vaan väki päällikön tähden", lausui tästä Tacitus. Tästä seurueesta tuli vast'edes keskiaikaisen lääniaatelin alku. Germanialaisten ensi taistelut roomalaisia vastaan.