United States or São Tomé and Príncipe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän oli sanonut Freiburg'in lasaretti-lääkäreille: "Te tunnette minun ja minä olen semmoista perijuurta, joka äidistä tyttäreen on tiennyt yhtä paljo melkein kuin tekin; jos vähemmin onkin tietoja, sitä enemmin on huolta ja tarkkuutta. Vaikeammissa tiloissa vaan kutsun teitä avukseni. Noh! olkaa hyvässä turvassa, se ei usein tule tapahtumaan."
Sitten äkkiä, kun tuskanväristys, joka runteli koko hänen ruumiinsa, oli mennyt ohitse, hän huudahti: "Voi! kuinka teitä rakastin! kuinka teitä vieläkin rakastan!" Ja runoilija heitti henkensä, autuaallinen hymy huulilla. Tähän samaan paikkaan, jossa Beit-Weber kuoli, maahan, jota hänen verensä oli kastanut, nuo hyvät Freiburg'in porvarit istuttivat oitis tuon pienen lehmuksen lehvän.
Siksi kun Jumala suo minun yhtyä hänen kanssaan toisessa elämässä, hänen molemmat kasvatteensa, minun molemmat sisareni, eivät tarvitse muiden apua. Tätini on abbatissana Freiburg'in Benediktolais-luostarissa; hänen luonaan Hedwig ja Magdalena saavat viettää surunsa aian, ainakin sodan loppuun asti. Vielä kerran, Scharnachthal, kiitoksia!"
Se ei enään ollut paljas sotajoukko, se oli jo kokonainen kansa. Hannu Hallwyl'in herra johti etujoukkoa, johon kuului vanhan liittokunnan vuorelaiset, Entlibach'in ja Ylämaiden väki sekä Freiburg'in nuoret miehet lehväkoristeinensa. Hän oli uljas, ylevä ritari Argau'n maakunnasta.
Nykyään se on suuri puu; se on nyt jo neljän sadan vuotinen. Sitä pidetään, sitä kunnioitetaan pyhänä muistomerkkinä. Vanhukset istuessaan sen varjossa kertovat lapsilleen Murten'in tappelusta ja Beit-Weber'in kuolemasta; ja iltasilla Freiburg'in nuoret neitoset kuunnellessaan sen lehtien suhinaa, luulevat runoilijan lempeän hengen heille vielä kuiskuttavan rakkauttansa.
Tuo hyvä Celestinolais-luostarin abbatissa oli sen jo sanonut: pieni mielenliikutus, vähäinen voimain ponnistus voisi hänet tappaa. Hän oli taistellut, verta vuoti hänen rinnastansa; ja nyt saadakseen vielä viimeisen kerran nähdä Hedwigiä, hän ajoi täyttä karkua, ja sydän sykki levottomuudesta ja sumeasta ilosta. Murten'in ja Freiburg'in väliä on lähemmäs puoli toista penikulmaa.
Bern'in, Freiburg'in, Zürich'in, Lucern'in, Schwütz'in, Colmar'in ja Strassburg'in miehet ynnä joukko mitä uskaliaimpia vapaa-ehtoisia, jotka omasta halustaan olivat rientäneet heidän riveihinsä, muodostivat heidän etujoukkonsa. Herttualla taasen oli näitä vastaan panna monissa tappeluissa karaistua väkeä sekä Euroopan uljain ritaristo. Hirveä ottelu oli odotettava.