Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 24. syyskuuta 2025


Antero syleili taas veljeänsä ja ystävätänsä vaieten, Ruppert ja Nadler eivät myös voineet puhua sanaakaan, niin mahtavasti kertomus heihin vaikutti.

"Yhtä haavaa?" "Niin." Suurin silmin katseli Yrjö ystävätänsä. "Kuules," sanoi hän viimein, "aiotkos naida?" "Hm. Niinhän on aikomus." "No?" "No?"

Vaan Nadler piti kaikellaista puhetta ja tahtoi vielä tehdä muutoksen ulkonaisessa käytöksessänsä todettomaksi. Antero ei helpoittanut, vaan ahdisteli ystävätänsä siksi kuin tämä vihdoin sanoi hänelle: "Tänään on Toukokuun 27 päivä, päivä, jona minä neljäkolmatta vuotta sitte tulin mailmaan.

Noinpa se hänkin istui ja muisteli mennyttä aikaa, muisteli kyynelsilmin myös eräst' ystävätänsä, joka oli läsnä ja poikanakin tasannut hänen kanssaan riemun ja huolen, kumpaisessakin korvaamatonna.

Siitäpä syystä heloittelikin hänen silmissään omituinen valo, joka kerta kuin hän loi ne kekseliästä ystävätänsä kohden, ja hän tunsi onnen ja ilon sekaisen tunteen pikku sielussaan, kun hän istahti hänen viereensä tahi käyskenteli hänen kanssaan, kuullaksensa noita suuria opetuksia.

Sillä nyt hän Ainoa ymmärsi! Kuolema oli selvittänyt sen, mikä oli salaperäistä tytön katseessa: Aino oli tuntenut hänet, tiennyt, kuka hän oli, rakastanut häntä. Niin, hän ei osannut ystävätänsä pitää, sillä hän ei itse osannut rakastaa. Hän ei ollut ennen ymmärtänyt sitä rakkauden syvyyttä, joka nyt kuoleman kautta hänelle selvisi. Lapsi sen hänelle opetti.

Tuomari Berg ja hänen rouvansa odottivat vieraita, vanhaa ystävätänsä eversti Eek'iä rouvineen, jotka aikoivat lähteä vuodeksi ulkomaille ja nyt poikkesivat tänne jättämään lapsensa, Esterin ja Arvin, kesäksi tuomarin huostaan tänne maaseudun rauhaisuuteen.

"Vai niin, vai niin," virkkoi Nikkinen ja löi ystävätänsä olalle, "vai olet sinäkin siis nainut! No, ei muuta kuin morjens! Ollos onnellinen, niinkuin lauletaan Preciosassa." "Kiitos; samaa sulle! Kuinka olet tyytyväinen avioliittoosi?"

Siitäpä syystä istuskeli hän myös useasti päivän paisteessa, kuunnellen mitä auringon säteet kuiskaavat hänelle siitä, millä tavoin hän voisi tehdä parhaimman ystävänsä ikipäiviksi onnelliseksi, ja samasta syystä loikoeli hän monta iltaa yksinkertaisella vuoteellaan, ajatellen yhä ystävätänsä, vieläpä niin rakkaasti, että silmänsä vettyivät.

Päivän Sana

murhenäytelmiin

Muut Etsivät