Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 12. kesäkuuta 2025


Tunti tunnin perästä vieri ja yhä istui hän kirjotuspöydän ääressä, päätään käteen nojaten ja synkästi eteensä tuijottaen... Se hetki on kauhea, jolloin ajatus, joka kauan muodottomana, yhäti karkotettuna aaveena on hiipinyt ympärillämme, koettaen vallata meitä, äkkiä saa selvät piirteet ja pakottaa meidät katsomaan itseään suoraan silmiin.

Ja siellä vasta Matin arvo minun silmissäni eneni. "Piet kopeik, nada nietu", soi vielä kauan jälkeenpäin korvissani kaikuna hänen keskustelustaan. Mutta hauskin kaikista oli voikauppa. Nauloittain ensin myyskentelimme, ja hyvä oli hinta, kuten Matti minulle kuiskasi. Ja kylläpä olikin muijia ympärillämme.

Minä ajattelen että maailma tulee ympärillämme ahtaaksi mitenkä se onkaan, kuin Bergeland sanoo ? Noh, en muista. Vaan on aikoja sattuu tilaisuuksia, jolloin yksin aatteellisellakin miehellä on halua niin, on todellakin, kuten sanotte, voipi jäädä yksinäiseksi, voipi tosiaankin välistä tuntua vähän vähän nooh jouluna varpusillakin on juhla "

Kuula katsahti ylös veristyneillä silmillään ja tuntiessaan minut näreiden välissä vastasi ontolla äänellä: »Armeija on lyöty ja hajallaan kuin akanat tuulessaSamassa sai hän niskaansa pari kolme tyrkkäystä pyssynperistä ja meitä kohti ojentui kymmenkunta tuliluikkua. Vetäydyimme nopeasti näreiden suojaan, samalla kuin kuulat rapisivat oksissa ympärillämme.

Minusta on kuin joku rakastava käsi niitä suojelisi, ja useasti tulee mieleeni, eikö ole muita olentoja mailmassa kuin ne, jotka tunnemme, ympärillämme Jumalan luotujen töitten keskellä toimimassa.

Mutta nyt nousi musta pilviseinä korkeammalle, kiitäen lensivät lumihöyteet ympärillämme, ja ennen pitkää pauhasi myrsky, niinkuin ukkonen ympärillämme, tuoden mukanansa lumipyryn, joka jokaisen lähimmäistä naapuriansakaan näkemästä esti.

Tyttö aavisti sen ja tarttui häntä käsivarteen. En voi sitä nyt sanoa, sanoi hän nöyrästi; mutta älä luule minusta mitään pahaa, Elias! Minä sanon sinulle, että sinä vielä kerran olet näkevä kaikki yhtä kirkkaana ja valoisana kuin mikä nyt on pimeätä ja mustaa ympärillämme. Ei puhuttu enää paljon sinä yönä Rihtniemellä.

Miten me itkimme «les voeux téméraires» ille ja »Feodorille ja Marialle»! Siinä meidän surumme. Elämämme oli laulua, tanssia ja leikkiä iloisten naapurien kanssa; sivistyneempien kanssa me ihailimme soitantoa ja kirjallisuutta. Me luulimme olevamme hurskaita kun rakastimme niitä, jotka rakastivat meitä ja me jakelimme yltäkylläisyydestämme tarvitseville ympärillämme.

Joukko tuttavia tunki luoksemme tervehtimään, ja kysymyksiä ja kohteliaisuuksia sateli ympärillämme. Ei kukaan olisi voinut luulla, että me palasimme uskonnollisesta juhlasta. Vihdoin tulimme kuitenkin portille, jossa meidän vaunumme odottivat.

Hän oli tullut ja vaikka silmäni eivät Häntä nähneet, tiesin Hänen siinä olevan, samoin kuin pimeässä tiedämme, että meillä on koti ympärillämme ja ne joita rakastamme luonamme, ja että ainoastaan valoa puuttuu nähdäksemme kaikki. Isälle oli nyt aamu koittanut ja hän taisi nähdä Jesuksen seisovan rannalla ja tiesi että se oli Jesus. Lähtö.

Päivän Sana

oppineidenkaan

Muut Etsivät