Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025


Mutta nyt en enää uskalla sitä tehdä, sillä Tom Bowles on vannonut, että jos sen te'en, niin hän lyö Will Somers'in maahan minun silmieni edessä; ja Will on luonnoltaan uskalias, ja minun sydämeni pakahtuisi, jos hänelle jokin onnettomuus tapahtuisi minun takiani." "Mitä Mr Bowles'iin tulee, niin älkäämme nyt enää häntä ajatelko.

Puoti oli jo kiinni, mutta eräs roteva palvelustyttö vei hänet puodin takaiseen huoneesen, jossa hän tapasi koko perheen illallisella, paitsi pienokaista, joka jo aikaa sitten oli kehtoonsa vetäytynyt, ja kehto oli kannettu yläkerrokseen. Will ja Jessie olivat hyvin mielissään, kun Kenelm itse tarjousi syömään illallista heidän kanssansa, joka ei suinkaan huono ollut, vaikka se oli kohtuullinen.

Tuo vanha vaimo ei enää voi hoitaa puotia niinkuin hänen tulisi tehdä, mutta kuitenkin on vielä monta, jotka tekevät kauppaa hänen luonansa." "Will Somers näyttää olevan kivulloinen. Kenties hän tulisi terveemmäksi, jos taistelu hengen elatuksesta olisi vähemmän väsyttävä ja jos hänen ei tarvitsisi pelätä kadottavansa Jessieä." "Hänen henkensä pelastuisi sen kautta, sir."

Mrs Campion oli pakoittanut Cecilian tekemään tämän kysymyksen ja hän pelkäsi, tytön kalpeudesta päättäen, että tämän sydän antoi tähän kysymykseen myöntävän vastauksen. Sillä aikaa kuin edellä mainittu kanssapuhe tapahtui, oli Kenelm lähtenyt Will Somers'in luokse käymään.

"Se ei minua ensinkään tyydytä, Will," vastasi Kenelm; "ja koska minä autoin teidät yhteen, niin katson oikeudekseni sanoa teille etten milloinkaan olisi sitä tehnyt, jos olisin voinut aavistaa että teillä on niin vähän luottamusta vaimoonne, että sallitte muiston Mr Bowlesilta teitä loukata.

Kenelm meni jotenkin nopein askelin Mrs Braefield'in luota sen Ison-kadun varrella olevan puodin tykö, joka oli Will Somers'in hallussa. Jessie seisoi kauppapöydän takana, jonka ympärillä ostajat tunkeilivat.

Will oli jo vanhempi poika-mies, erittäin rikas ja hyvänluontoinen kuin pitkä, helteinen kesäpäivä, mutta niin laiska ja tyhmä, että hän ainoastaan suuren rahasumman lahjoittamisella eräälle professorille, jonka hoidon alla hän oli, sai olla yliopistossa.

Ettekö toivo että Will olisi toinen kuin hän on?" "Jumala varjelkoon! Te peloitatte minua, sir." "Peloitan heitä! Olkoon menneeksi. Jokaisen, joka on onnellinen, tulisi pelätä, ettei onni pakenisi.

Seuraavana päivänä Kenelm lähti kaupunkiin, pani ison kirjeensä Sir Peterille postiin ja poikkesi Will Somersin puotiin ostaaksensa Jessien kauniista varastosta koreja tai muita pieniä kapineita, jotka hänen äitiänsä miellyttäisivät. Kun hän astui puotiin, alkoi hänen sydämensä tykyttää nopeammin. Hän näki kaksi nuorta tyttöä seisovan kauppapöydän vieressä katsellen lasisen laatikon sisällystä.

On hyvin kylmä ilma. Lunta on vähän satanut ja sitä on seurannut pakkanen: katuja peittää ohut, valkoinen peite. Kenelm Chillingly tuli jalkaisin kaupunkiin, mutta hänellä ei nyt ollut matkalaukkua selässä. Kulkiessansa valtakatua, pysähtyi hän Will Somersin oven edustalla. Puoti oli suljettu. Ei, hän ei tahtonut pysähtyä kysymään uutisia. Hän tahtoi mennä rohkeasti ja suoraa tietä Grasmereen.

Päivän Sana

arvellaan

Muut Etsivät