United States or Mayotte ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ha ... ha ... ha kuului kadulta... Veli verensä veljen verisellä miekalla vuodattaa. Ha ... ha. Niin ennusti hullu-Maija, niin sanoi hän kuin Eliaksen veri ja Aaton lattialla juoksivat yhteen. Vuosi jälkeen on Kruununkylän selänneellä hirveän suuri väki-joukko. Joko ne kohta tulevat kysyi kauppamies Ilströmi toveriltaan, vanha harmaa-päinen, lihava ukko.
"Minä tulin tänne, käskyn mukaan päivä työlle." "Hm, päivätyölle. Tiedäthän mitä päivätöitä nämät ovat. Jokainen tahtoo näissä nähdä tuttavansa ja ystävänsä." Väki-joukko alkoi jo tulla levottomaksi. Se oli valmis työhön ja oli tottunut alkamaan sen isännän käskystä, joka tavallisesti ennen oli lausunut sen käskyn lyhyesti ja arvokkaasti.
Siihen kansan juhlaan siis, jota puheena olevana sunnuntai-iltana pidettiin, saapui myöskin pastori Samuel Santalainen. Pitkän matkan tähden ei hänen ollutkaan vaikea siihen saapua, koska hän asui samassa kylässä. Aluksi luuli paikalle kokountunut väki-joukko, että pastori tulisi heitä nuhtelemaan siitä, kun he pyhäpäivänä olivat saapuneet tämmöisiin turhanpäiväisiin menoihin.
Eräänä päivänä hän tällä tavoin tuli kaupungissa olevaan avonaiseen paikkaan, jossa oli väki-joukko kokoontuneena. Keskellä seisoi mies saarnaamassa. Kuulijakunta oli köyhiä sysimiehiä, merimiehiä ja muutamia sotureita. Saarnamies kuului lahkokuntaan, joka siihen aikaan oli aivan köyhä ja ylenkatsottu. Sillä ei ollut saarna-huoneita, paitsi muutamissa suuremmissa kaupungeissa.