Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Cethegus väisti taitavasti erään Visandin kömpelön iskun ja pisti, ennenkuin tämä ehti suojella itseään, miekallaan tätä lonkkaan niin, että veri ruiskahti korkealle. Visand horjui. Kaksi hänen serkkuaan kantoi hänet leiriin. Hänen veljensä, Tarentumin kreivi Ragnaris teki sivulta hyökkäyksen Cethegusta vastaan, mutta Syphax löi hänen hyvin tähdätyn keihäänsä syrjään.
Tätä aukkoa vartioivat yötä päivää vuorotellen, tunnin kerrallaan, kuningas Teja itse, herttua Guntaris, herttua Adalgot, kreivi Grippa, kreivi Visand, Aligern, Ragnaris ja Vakis. Heidän takanaan solassa oli aina sata miestä, nekin vuorotellen.
Visand ei ollut kuninkaalta saamansa käskyn mukaan puolustanut Capraeta, vaan laskenut Cetheguksen ja Liberiuksen joukot kaupunkiin. Vasta sitten, kun he olivat kaupungissa, hän alkoi taistelun ja lähetti samalla tuhat miestä Via Flaminialle estämään longobardien paluumatkaa Capraen läpi.
Hildebrand-vanhus, kreivi Teja, kreivi Visand, kreivi Torismut, kreivi Markja, Aligern ja Apulian nuori herttua saapuivat kuninkaan luo. Totila viittasi teltan seinään. Siellä oli hänen taitavasti laatimansa kartta Taginaen ympäristöstä. Perustana oli ollut roomalainen sotakartta Picenumista Via Flaminialle. Tähän oli kuningas merkinnyt tärkeimmät paikat.
Ensimmäisenä kulki täysissä aseissa, päät pystyssä, ylpeän näköisinä viisisataa miestä johtajana lipunkantaja Visand, joka haavastaan huolimatta oli noussut liikkeelle ja kulki joukkonsa edellä keihääseensä nojaten. Sitten seurasi kuningas Teja viimeisen kilpensä päällä, Cetheguksen keihäs rinnassaan, kypärättömin päin, jalot, kalpeat kasvot pitkän, mustan tukan reunustamina.
Sieltä tuli pian torille Torismut ja kuusi torvensoittajaa, bandalarius Visand, joka kantoi goottien sinistä kuninkaanlippua, kuningas herttua Guntariksen ja kreivi Tejan välissä sekä sen lisäksi kymmenkunta päällikköä ja ratsumiestä. Melkein kaikki olivat aseettomia. Vain Teja piti esillä leveätä, pelättyä kirvestään.
Sitten tuli pieni joukko, joka poikkipuolin pantujen keihäiden varassa kuljetti raskasta, vaatteella verhottua arkkua. Vankasti varustettuja miehiä ratsasti viimeisenä. "Hätäpuomi auki", huusi johtaja. "Me lähdemme ulos." "Hildebadko on?" kysyi vahdin päällikkö, kreivi Visand. "Tiedätkö, että kaupunki luovutetaan huomenna? Minne aiot?" "Vapauteen", huudahti Hildebad hevostaan kannustaen.
Tämä nyökäytti päätään, otti palavan pikisoihdun kaarikattoisen salin keskipatsaassa olevasta rautarenkaasta ja virkkoi: "Seuratkaa minua, goottisankarit ja ottakaa kilpenne mukaanne." Oli heinäkuun yön kolmas hetki. Tähdet loistivat kirkkaina taivaalla. Kuningasta ja ikivanhaa asemestaria seuraten Guntaris ja Adalgot, Aligern, Grippa, Ragnaris ja lipunkantaja Visand lähtivät ääneti salista.
"Apujoukot ovat saapuneet ja tärkeitä tietoja etelästä", sanoi kreivi Torismut. "Kreivi Visand saapui juuri herttua Guntariksen lähettiläänä. "Tule heti takaisin. Taistelu alkaa kohta." "Lähde pian takaisin leiriin", sanoi Licinius Cethegukselle, "toinen sotajoukko on saapunut." "Onko Areobindoskin tullut?" "Ei, herra", huudahti Syphax, "keisarinna on äkkiä kuollut. Päällikkönä on Narses.
Hän oli vasta Hildebadin jälkeen saapunut Belisariuksen luo ja iskenyt seitsemän henkivartijaa kuoliaaksi päästäkseen päällikön kimppuun. Gootit löysivät hänen ruumiistaan kolmetoista haavaa. Mutta hän jäi eloon. Ja hän oli muuan niitä harvoja, jotka taistelivat koko sodan ajan ja jäivät sen jälkeen eloon. Hän oli lipunkantaja Visand.
Päivän Sana
Muut Etsivät