Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 4. kesäkuuta 2025
Ensi kerran yhtyvät sortajain kansa ja sorretut. Sortajat huomaavat olevansa hekin sorrettuja ja yhtyvät sortamiinsa. Venäläisen sotilaspuvun näkee suomalaisen työläistäkin rinnalla. On punakaartilaisten edustajakokouksen lopettajaisjuhla. Puhujina esiintyy ensi duuman sos.dem. jäseniä. Mailmankuuluisa venäläinen kirjailija puhuu. Duuman jäsenet ovat vaatimattomassa venäläisen talonpojan puvussa.
Ja kuitenkin minun pääni ihan kuhisee asioista, joita tahtoisin päästä häneltä kyselemään. Mutta eikö venäläinen toverini voisi palvella tässä jonkinlaisena meediona? Tiedustan häneltä asiaa ja hän on kohta valmis toimeen. Minun on vain venäläisin kirjaimin kirjotettava paperilapulle ne suomalaiset kysymykset, jotka tahdon kansalaiselleni esittää ja toverini naputtaa ne lämpöjohtotorvea alas.
Niin paljon, kuin Venäläinen voikin syödä, jos se ei hänelle mitään maksa, elää hän kuitenkin yleisesti hyvin niukalla. Tyytyväisyys on myös yksi Venäläisen kansallisluonteen pääpiirteitä. Hän pysyy uljaana ja iloisena suurimmissakin puutteissa. Pohjalaisen vanha vieraanvaraisuus on vielä Venäläisen kansallisena hyveenä.
Se oli venäläinen kurieri. "Vihdoin viimeinkin!" huusi Rajevski nähdessänsä hänet. "Keisari muistaa meitä! saamme apua!" ja tätä sanoessaan syttyi kipinä toivoa ja iloa hänen kolkossa silmässänsä. Kurieri tuli kenraalin luokse ja antoi hänelle kirjeensä. Vaihtelevia mielenliikuntoja havaittiin korkean soturin kasvoilla, kun hän luki papereja. Viimein lausui hän: "Hyvät herrat!
Paitsi Venäjää, en tiedä mitään maata, missä se olisi niin painostavaa. Juuri Venäjäpä siellä meillä painostaakin. Voit olla siinä oikeassa, myönsi Johannes miettiväisesti. Mutta Suomessa suurin vaara ei ole venäläinen virkavalta. Mikä sitten? Venäläinen kansansielu itse, jatkoi Johannes äskeiseen äänilajiin. Te ette kestä sitä. Te? Sanotko sinä te? tiukkasi Muttila melkein kiivaasti.
Mutta kun alettiin etsiä tyttöä, oli hän kadonnut kuin savu, liekö sitten mennyt ikkunan vai uuninpiipun kautta, sitä ei kukaan tiennyt niin tarkoin sanoa; mutta sitä ei kuningatar ole saattanut unohtaa, vaan on sanonut: vieköön venäläinen koko Suomenmaan, sillä sieltä ei tule muuta kuin ilkeyttä ja pahoja ihmisiä.
Muutamat suomalaiset, jotka tulivat kullanhuuhtomoista Amurista hirsilautalla, kertoivat että heillä oli mukanaan eräs korkeampi venäläinen virkamies, joka, kun he lähestyivät vaarallisinta paikkaa, rupesi hädissään huutamaan: "laskekaa minut maalle, laskekaa minut maalle, minulla on vaimo ja lapsia!" Luultavasti tapahtuu jotenkin samallaisia kohtauksia joka kerta, kun näistä paikoista kuletaan.
Andrei. Jos tietäisit, kuinka he minua polkivat! Venäläinen! Keppi-kerjäläinen!
Jos hän on ottanut loukkaantuakseen tosiasiasta, ei se ole minun vikani. Hän on venäläinen. Sentähden en voi suostua hänen pyyntöönsä. Anni. Sinä hylkäät hänet! No, hylkää sitten minutkin, sillä häntä en jätä. Roponen. Anni!
Venäläinen opettaja oli paukuttanut heidän päähänsä vain käsittämättömiä lauseita, jotka he, saatuansa päästä kiinni, osasivat ladella ulkoa.
Päivän Sana
Muut Etsivät