Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025


Hän sai odottaa isäänsä, joka pukeutui hitaammin, ja sitten lähtivät he matkalle kasteen vielä ollessa maassa, kulkien ensin ahon poikki ja sitten läpi metsän, joka kaikui jo lintujen laulusta. Varakreivi ja ukko Lastique istuivat siellä köysikelan päällä odottamassa. Kaksi muuta merimiestä auttoi heitä lähtemään.

Varakreivi kumarsi, lausui kauan jo halunneensa tulla näiden naisten kanssa tuttavaksi ja ryhtyi heidän kanssaan keskusteluun vaivattomasti kuin hienosti sivistynyt ja seurusteluun tottunut mies ainakin. Hänellä oli senlaatuinen onnellinen ulkomuoto, josta naiset haaveksivat ja joka ei ole vastenmielinen miehillekään.

Valmistetaan hääaterioita". Ja kokkipojan avustamana veti Ludivine vaunun perällä olevasta ovesta esille joukon isoja, latteita koreja, jotka levittivät hyvänhajuista tuoksua. Sitten saapui varakreivi de Lamare. Hänen housunsa olivat siloisiksi silitetyt ja pingoitetut sirojen kiiltonahkakenkien alle, jotka verhosivat hänen pientä jalkaansa.

Varakreivi oli siitä kovin harmissaan, mutta peläten hirveän häväistysjutun leviämästä hillitsi hän vihansa. Joka ainoassa saarnassaan jatkoi pappi sen jälkeen kostoaan ja ennusti hetken lähestyvän, jolloin kaikki Herran vihamiehet tulevat lyödyiksi.

Sitten hän sanoi verkkaisella äänellä: Tahtoisin käydä Italiassa ... ja Kreikassa, voi niin, Kreikassa ... ja Korsikassa. Siellä on varmaan kovin jylhää ja kaunista! Varakreivi suosi enemmän Sveitsiä alppimajoineen ja järvineen. Jeanne sanoi: Ei, minua miellyttävät enemmän aivan uudet maat, niinkuin Korsika tahi hyvin vanhat ja muistorikkaat maat, niinkuin Kreikka.

Mahtaa olla ihanaa nähdä jälkiä niistä kansoista, joista lapsina olemme lukeneet historiassa, nähdä paikat, joissa on suuria tapahtumia ollut. Varakreivi, joka oli vähemmän kiihkomielinen, lausui: Minua houkuttelee Englanti kovin. Se on maa, jossa voi oppia paljon.

Varakreivi nousi paikaltaan, mutta paroni halusi mieluummin levähtää päivänpaisteessa rannalla ja sanoi: Menkää, lapsukaiset, tapaatte minut täältä tunnin kuluttua. He kulkivat muutamain suoraan riviin rakennettujen mökkien ohitse, ja sivuutettuaan pienen kartanon, joka muistutti suurenpuoleista moisiota, saapuivat he soikeaan, puuttomaan laaksoon.

Jeanne löi kätensä yhteen: Niin, isä, etkö tahdo? Paroni kääntyi herra Lamaren puoleen: Tuletteko mukaan, varakreivi? Menemme sinne syömään aamiaista. Ja samassa oli matka ratkaistu. Päivän noustessa oli Jeanne jo jaloillaan.

Jälkiruokaan tultua pääsi papin hilpeys valloilleen, ollen sitä oikeaa riihottomuutta, jonka tapaa iloisten ateriain syötyä tuttavallisessa seurassa. Ja yht'äkkiä huudahti hän aivan kuin joku onnellinen ajatus olisi pälkähtänyt hänen päähänsä: Meilläpä on uusi seurakuntalainen, joka minun täytyy teille esittää, varakreivi de Lamare.

Varakreivi rauhoittui tästä yht'äkkiä, kohotti mitään vastaamatta olkapäitään ja sivalsi piiskalla hevosia, jotka lähtivät juoksemaan täyttä laukkaa. Molemmat naiset olivat purppuranpunaiset, he eivät hievahtaneetkaan, ja selvään saattoi kuulla paronittaren sydämen jysähtelevät lyönnit. Päivällistä syödessä oli Julien jälleen miellyttävä, aivan kuin ei mitään olisi tapahtunut.

Päivän Sana

petkutetaan

Muut Etsivät