Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. lokakuuta 2025


"Kyllä kaiketi meidät saatte syynätä vähemmälläkin, mutta mikä häntä nyt keskellä tietä rupeaa mokomaan työhön; ajetaan likimäiseen taloon", esitteli Kanniaisen Jussi rehevästi. Kaikki suostuivat ehdotukseen ja niin ajettiin ensimäisen varakkaan talon kartanolle, mutta Jussi ajoi hevosensa liki navetta-pihaa. Siinä sitten syynättiin yhden ja toisen rekeä, mutta mitään ei löytynyt.

Ja vaikka hän kyllä oli tämänkin asian ottanut kovin sydämmelleen, että olisi melkein senkin vuoksi mustissa käynyt, niin pelastuksekseen ja suureksi lohdutuksekseen hän pian sen jälkeen luki lehdistä uutisen, että Reinhold Korpimaa oli mennyt kihloihin erään varakkaan liikemiehen tyttären kanssa.

Mutta kyllä se kaikissa tapauksissa oli kummaa, ettäs menit tuolle Häyrisen Erkille, köyhälle torpan pojalle, kun olisit nuoria talonisäntiäkin saanut vaikka kuinka monta! Kaikki ihmiset sitä ihmettelivät! Arvasimmehan jo silloin, että hänestä oli tuleva kelvoton juoppo-renttu. Mutta rakkaus on sokea, sanotaan, on tosiaankin! Eikö sinun nyt kelpaisi olla varakkaan talon emäntänä?

Seuraavana päivänä palattiin Mekan likeisyyteen, ja jokaisen varakkaan tuli nyt teurastaa yksi kili köyhille; paitsi sitä tapettiin omaksikin tarpeeksi vuohia sekä lampaita, joiden liha keitettiin tai päivänpaisteessa kuivatettiin evääksi Mekassa vielä vietettäviä päiviä varten.

Hänen elämänsä oli alkanut mukavissa, väljissä valjaissa ja jatkui leveää tietä kulkusten kilistessä. Ja kun ei kulkusia enää ollutkaan, kuuluivat ne kuitenkin yhä hänen omissa korvissaan ja tie oli hänelle aina yhtä leveä, ajajaeleet yhtä laajat. Hän oli ollut varakkaan isän poika. Isällä oli korkea virka, ja suuri sukutila lähellä Viipuria.

Eräs kohta tässä puheessa lennätti jälleen punan kreivittären kalpeille poskille, eikä se puna suinkaan vähentynyt sen johdosta, että Qventin astui nyt äkkiä sisään. Hän oli puettu varakkaan Flanderin työmiehen, Peterkin'in pyhävaatteisiin.

Seurauksena tästä taasen oli joukko seurakutsuja, joissa isännät kilpailivat suurenmoisessa vieraanvaraisuudessa. Kolmantena uudenvuodenpäivänä me siten olimme kutsutut päivällistanssiaisiin varakkaan nimismiehen Rostin luo, missä edellämainitut ylhäiset herrat sillä kertaa majailivat.

Nuori matkustaja oli pääasiallisesti tyytyväinen oloonsa tuvassa, jossa mikään ei ilmaissut enempää, kuin että se oli varakkaan ruotsalaisen talonpojan maja, ottamatta lukuun muutamaa kaunista vaskipiirrosta, jotka tavallisten Jönköpinkiläisten puupiirrosten asemesta koristivat seiniä sekä että ikkunalaudalla raamatun ja virsikirjan vieressä, myös oli maanviljelyskirjoja.

Hän eleli, kuten sanoin, Kuopion takana varakkaan talon ainoana tyttärenä, ja koska hänet kansakoulussa huomattiin hyväpäiseksi, pääsi hän sieltä Kuopion tyttökouluun jatkamaan lukujaan. Siellä hän oli koulun paras oppilas, mutta eteväksi hänet havaittiin vasta Helsingin jatkoopistossa, jonne hän Kuopiosta siirtyi. Vasta jatkoopistossa hän myöskin rupesi harrastamaan.

Tammikuun 14 päivän aamulla k:lo 7 lähdimme marssimaan eteenpäin. Kaupunkiin meillä ei ollut aikaa pysähtyä, vaan marssimme sen lävitse, soittokunnan soittaessa "Porilaisten marssia". Mitä sivumennen voimme havaita näytti kaupunki olleen kaunis ja varakkaan näköinen, mutta Turkkilaiset olivat sen tätä nykyä pahoin raadelleet.

Päivän Sana

suostunkin

Muut Etsivät