Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. toukokuuta 2025
Hafiz ja juutalainen kauan keskenänsä, vaikka raajarikko ei saattanut salata vastenmielisyyttään tuohon Israelin poikaan. Abdallah sitä vastoin kuunteli vanhusta mielellään, sillä vieras puhui matkoistaan, ja oli käynyt joka paikassa. Hän tunsi Maskatin, Indian ja Persian; hän oli käynyt ranskalaisten maassa ja vaeltanut kautta Afrikan erämaiden.
Vaiti ollen ystävät seurasivat häntä vanhan puun vastaiselle puolelle ja näkivät siellä ihmeekseen leveän avoimen haudan, jonka suulta kansikivi oli vieritetty. Haudan pohjalta loisti aavemaisesti soihdun valossa kolme pitkää, valkeata luurankoa. Sitä paitsi näkyi siellä ruostuneita aseenpalasia, keihäänkärkiä ja kilpiä. Miehet katsoivat hämmästyneinä vuoroin hautaan, vuoroin vanhusta.
Hän löi minua olkapäähän ja huusi: Pollux, Pollux, vihdoinkin olet tullut. "Luulin vanhusta mielenvikaiseksi ja sanoin: "Sinä erehdyt, hyvä mies. Nimeni on Julius ja minä tulen Atenasta. "Ei, huusi vanhus, nimesi on Pollux ja sinä tulet Olymposta. "Ennenkuin tiesin, mistä oli kysymyskään, hän oli työntänyt minut ovelle. "Silloin aloin vähitellen aavistaa, mitä vanhus minusta tahtoi.
Minä olin halukkaampi meistä molemmista pitämään asiaa salassa, sentähden että minun täytyi ajatella sekä Naomia että vanhusta. Asettukaa vaan, herra, minun asemaani ja teidän on myöntäminen, ettei minulla suinkaan kotona ollut hauska, jos John Jago tosiaan piti itseänsä poissa talosta ja jos se huhu leviäisi, että se oli minun syyni".
"Te olette hiljastuneet kokoukseen ehtimästä", hän lausui, "ja minun asuntoni on mitä halvimpia; mutta jos tahdotte astua sisään hetkeksi levähtämään, katsoisin itseäni kunnioitetuksi." Sekä Julius että Cineas sanoivat mielellään siihen suostuvansa ja seurasivat vanhusta sisään. Rakennus oli korkea, niinkuin tavallisesti Romassa.
Minä kuuntelin vanhusta melkein hengittämättä. Minä ymmärsin, mitä hän tarkoitti, ja minä tiedän nyt, että hän on onnistuva. Hän ei katsonut maailmaa matalalta katsantokannalta; hän avasi minunkin silmäni, ja viisaasti paljasti hän minun vikojani. «Sinun mielestäsi, Johannes«, puhui Marthany kerran, «on rakkaus suurin kaikista voimista maailmassa. Se on totta.
Vaan Alaheikkilään tuli hänelle miniäksi pahasisuinen, ilkeä ja raakasuinen emäntä, joka kiusasi vaaria mitä pirullisimmalla tavalla, ei antanut ruokaa kuin kypeneen jätteitä, ei vaatteita, ei huonetta kunnollista, vieläpä löikin vanhusta ja aina marisi kaikille ihmisille, että joutaisi jo kuolla mokoma ikäheitto.
Kaikki hänen rakkaansa olivat jo aikoja sitte kotihinsa menneet; vieraat kädet taluttivat saamatonta, kuninkaallista vanhusta; vieraat kädet tekivät hänen viimmeisen vuoteensa.
Vasta-päätä tätä rautaista vanhusta istui vanhinten joukossa toinen mies, jonka puvussa ei mitään erinomaista ollut, mutta jonka vahvat jäsenet ja pitkä varsi todistivat tavattomia ruumiin voimia. Hänen päänsä istuessakin ylettyi puolta kyynärää korkeammaksi kuin muitten istujien. Hänen muotonsa näytti iloiselta ja vapaalta, ja vapaasti hänen silmänsäkin kulkivat kokoontuneen käräjä-joukon ympäri.
Ikä ei ole mainio, vastasi Kornatus, mutta mitä se on nähnyt, se on siksi ihmeellistä, ettei moni uskoisikaan. Sotamiehistä ei moniakaan tuntenut vanhusta, mutta ei kukaan epäillyt hänen sanojansa, pyydettiin vaan häntä kertomaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät