Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025
Vanhempani ovat molemmat kuolleet; ensi vuonna ostan itselleni oman talon. Jumala antaa teille kyllä onnea, lisäsi tyttö. Miksikä niin? kysyi Aleksis lyhyen hetken kuluttua. Tehän olette hyvä ihminen, vastasi tyttö ja loi häneen kiitollisen katseen. Hän tarttui nyt tytön käteen uudestaan, ja he menivät näin metsikköön asti.
Minun vanhempani eivät sillä kertaa olleet saapuvilla, minun oli sanottu pääsevän Matin kanssa kotia. Kun siis toimitus oli loppunut, riensivät vanhemmat ulos hevosiansa säälimään, ja pian lähti lapsi kuormia koulutalon pihasta kilisevin kulkusin ajamaan Papinlahden jäätä. Silmäilin ympärilleni, missä Pohjalammin Valko olisi. Sitä ei näkynyt missään.
Minä ajattelin itsekseni: kyllä teidän kelpaa puhella noin, kun tiedätte että teillä on tuhansittain dollaria taskussa ja taidatte matkustaa ympäri koko maailman, jos vaan haluatte. Kun lähdin yliopistoon, poistuin kodin voimallisesta vaikutuksesta. Jo pienenä huomasin, että vanhempani elivät Jumalanpalvelukselle pyhitettyä elämää.
Oi, kuinka nyt olen onnellinen, kuinka tämä hetki moninkertaisesti palkitsee kuusivuotisen ikävän ja orjuuden. Isä, äiti, mun armaat vanhempani! Oletteko voineet aavistaa, kuinka lapsenne näiden pitkien vuosien vieriessä on teitä kaihoen kaivannut, kuinka hän joka ilta levolle mennessään, joka aamu vuoteelta noustessaan on halannut teitä nähdä.
Olinhan minäkin suomalainen, vaikka osasinkin ruotsia, ja olivathan vanhempani rehellisiä, vaikka köyhiä suomalaisia. Minäkö olisin tarvinnut hävetä ottaa suomalaista miestä? En käsittänyt miten olisi mahdollista kenenkään tytön sitä hävetä. Siitä alkaen en voinut emäntääni kunnioittaa niinkuin ennen.
Eräänä Marraskuun iltana, kun isäni oli tulisoitto kädessään kylpyyn menossa muun väen kanssa, saavuin minä hänelle hämmästykseksi porstuassa vastaan. Kauan olivat jo vanhempani minua surreet, saamatta moneen kuukauteen minusta muuta tietoa kuin sen, että olin lähtenyt matkustamaan toimipaikan etsimistä varten Helsinkiin. Sentähden olikin heidän ilonsa suuri minut nähdessään.
Oli tosin toinenkin tie avoinna lähteä matkalle, nimittäin Ahvenanmaan kautta Grisslehamniin pienessä avonaisessa postivenheessä, mutta tämä matka oli niin pitkällinen, vaivaloinen ja vaarallinen, että sitä vain suurimmassa hätätilassa käytettiin. Kesäisin asuivat vanhempani aina maatilallaan, Björkbodassa, jonne he isäni otettua vuonna 1844 eron senaatista sittemmin kokonaan muuttivat.
Tyttö parka mahtaa olla sekaisin päästään. HELENA. Lupaatteko sen sanoa isälleni? HOPPULAINEN. Kyllä, kyllä minä sanon. HELENA. Kuinka vanhempani muuten voivat? HOPPULAINEN. Hm noin, niinkuin märkä palaa. Isäsi kovin suree sinun onnettomuuttasi ja, tiedätkös, hän teki lujan päätöksen, ettei enää viinan tippaakaan maista tuon koommin.
Eivät vanhempani ole hienoa väkeä, mutta rakkautta on heidän rinnassaan yhtä paljon kuin ylhäistenkin vanhempien povessa.»
Siinä talossa, missä vanhempani olivat huonemiehinä, oli poika, joka oli parhaita edellä mainitun koulun oppilaisista.
Päivän Sana
Muut Etsivät