United States or Bhutan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Herra ja rouva Schöningiä pidettiin yleisesti onnellisten aviokumppanien esikuvana ja syyllä kyllä. Heidän elämänsä kului rakkaudessa ja sopusoinnussa ja heillä oli varoja hankkia itselleen kaikkia nautinnoita kuin elämällä on antaa. Ei kenkään voinut aavistaa niitä salaisia sieluntuskia, jotka joskus vaivasivat Lovisaa, ei miehensäkään edes.
Sen mielelläni myönnän, että Romassa ollessani orjat, jotka heidän nais-hallitsijansa minulle lähettivät, vaivasivat minua paljon enemmin, kuin näitten naisten miehet, joiden luoksi minua lähetettiin, mutta minun ei ole tapana tuommoisista lähetyksistä huolia.
Muistot ja ajatukset, jotka häntä vaivasivat, hän häikäilemättä karkotti tai painoi alas sielunsa syvyyteen ja pakotti jonkunlaisella omavaltaisella itsesuggestsioonilla esiin juuri sen tunteen, jolle hän sillä hetkellä tahtoi antautua. Lopetettuaan lukemisensa kulki hän jonkun aikaa rupatellen kapteenin kanssa.
Ymmärtäväinen ihminen, joka sairastaa synkkämielisyyttä ja on käsittänyt taudin laadun ja viitteet, pitää päättävästi suunsa kiinni, ettei sieltä vain luiskahtaisi synkkiä tuumia kuuluville. Erittäin lahjakas ja hieno nainen, jota silloin tällöin synkkämielisyyden puuskat vaivasivat, sanoi minulle kerran: Hyvä herra, on aikoja, jolloin paha henki minua kiusaa, ja silloin minä vaikenen.
Kun on puhdasta rahaa kädessä, pääsee huokeasti siistin ravintolan omistajaksi". Lents valkeni kuin vaate ja viimein hän sanoi: "Minä en lainkaan taloani myy". Kaupustelia meni vieraineen tiehensä, pilkaten ja haukkuen tuommoisia huolimattomia ihmisiä, joille ei hyvät sanat kelvanneet ja jotka turhan tähden muita vaivasivat.
Huomasin selvään, että meidän käyntimme hänen luonaan vaivasivat häntä, ja siksi me myöskin vähäksi aikaa jätimme ne sikseen. Hän vietti kaiket päivänsä leväten sohvallaan huoneen pimeimmässä sopukassa. Eräänä iltana palvelustyttö kertoi kuulleensa huoneesta itkua ja nyyhkytystä; hän ei siksi tahtonut mennä sisään, vaan jäi seisomaan oven ulkopuolelle.
Että nämät taistelot vaivasivat minua paljon, että ne täyttivät minut onnettomuudella ja omantunnon soimauksella, mutta että minua kuitenkin kannatti joku tunne, että minun tuli oikeuden ja kunnian nimessä häveten luovuttaa mielestäni se ajatus, että nyt, toiveeni rauettua, kääntyisin kalliin tytön puoleen, josta olin kevytmielisesti kääntynyt pois, kun nämät toiveeni olivat valoisat ja tuoreet ja tämä miete ilmestyi sisinnä minussa joka kerta kuin ajattelin häntä se on kaikki yhtä totta.
Milloinka hänellä tulisi olemaan aikaa kuuntelemaan jotakin niin joutavaa ja vähäpätöistä kuin puolisonsa valitusta, hän, joka taisteli omia, yleviä, sisällisiä taistelujaan, joita ei Gabrielle, tuo pintapuolinen vaimo raukka, muka voinut käsittää? Nämät katkerat ajatukset, jotka yhä enemmän eroittivat Gabriellen Robertista, vaivasivat häntä melkein lakkaamatta.