Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Tämä hyvä olento minä tarkoitan Peggottya oli nykyisistä vaivoistansa ja onnettomista öistään uupumatta mennyt veljensä luo, jonne hän aikoi jäädä aamuksi. Eräs vanha eukko, joka muutamia viikkoja oli toimittanut talon askareita, sillä aikaa kuin Peggotty itse ei ollut ehtinyt niihin, oli huoneen ainoa asukas, paitsi minua. Minä ajattelin vaihetellen näitä ja Mr.
"Kolme neljännestä". "Entä tästä mökkiin?" "Enin pari neljännestä." "Jos mökkiin haluatte jäädä, niin te ette saa lähteä siitä tänä iltana. Te ette woi uupumatta kulkea sitä taiwalta tämmöisellä ilmalla ja kelillä. Se on wäärä luulo teiltä, että meidän jälkemme teitä auttaisi, sillä kymmenen sylen päässä meistä on jälkemme aiwan ummessa." "Minun täytyy." "Miksi?"
Siinä oli hän heti jäähdyttämässä hänen polttawaa otsaansa, kouhottamassa ja wilpastuttamassa hänen tulistuneita pään=alusiaan, antamassa rohtoja ja suunkastetta, ja sitä hän teki uupumatta, wäsymättä. "Kuinkahan luulette käywän, herra tohtori?" kysyi nainen eräänä kertana kun lääkäri tutki sairaan tilaa. "Joll'ei kuume anna kohta perään, niin on hän mennyt mies", sanoi lääkäri päätään pudistaen.
Ja se on tuo eloisuus, tuo asutus, joka tekee tämän rinteen niin ihanaksi, että sitä uupumatta jaksaisi katsella kuinka kauvan tahansa. Puijon läheisyydestä tullen tulee sitä ehdottomasti tähän verranneeksi. Koli voittaa vertailussa. Puijo on aina totinen, synkkä ja yksivakainen. Satoipa siihen tai paistoi, aina on se yhtä juhlallinen ja yksitoikkoinen.
Sairaloinen hyve tavallisesti kuluttaa ja kalvaa itseään katumuksessa ja pelvossa, tahi, mikä on vielä pahempi, esiintyy rehennellen, turhamaisena ja puheliaana. Molempiin ilmiöihin on itserakkaus syynä, tahi hyödytön "taaksepäin-katseleminen" jo kulkemamme tien mittaamista varten, vaikka toki ainoa tehtävämme on uupumatta pyrkiä eteenpäin ja edistyä matkalla.
Amrei osasi niin pian perehtyä taloon, että jo huomenna oli siinä kuin olisi jo lapsesta pitäin täällä kasvanut, ja ukko se käydä kähnysteli joka paikassa hänen perässään ja katseli kuinka näppärästi hän kaikki toimitti, niin vakavasti ja säntilleen, hätäilemättä, uupumatta.
"Hyvä", sanoi Erkki ja hänen katseensa kirkastui kun hän näki sen yksimielisyyden, joka miehissä vallitsi ja sen rakkauden, joka loisti jokaisen silmistä, "koska teillä on semmoinen mieli, niin emme me Venäläisiä pelkää. Mutta että ihmiset tällä seudulla saisivat tiedon tilastamme ja tulisivat apuun, niin soittakaat uupumatta isoa kelloa, niin "
Päivän Sana
Muut Etsivät