Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Pöytäkirjojen tulkintaa seuratessamme unohuttaa hän usein ympäristönsä, jolloin hänen innokas kuiskailunsa vieruskumppanin kanssa yks kaks muuttuu äänekkääksi, vilkkaaksi keskusteluksi.
Vaan en kuitenkaan voinut unohuttaa, että hän saattaen itsensä vaaraan oli pelastanut minut eilen illalla, ja minä taas tunsin huojuvani kiitollisuuden ja vastenmielisyyden välillä. Me olimme istuneet pöytään, ja syödessämme vasta ilmestynyt enoni selitti minulle kaikkea, mitä en vielä ymmärtänyt. "Samassa silmänräpäyksessä kun sinut näin, aavistin, että se olet sinä", sanoi hän.
Emmekö voisi koettaa ? Eikö olisi mahdollista meidän voida unohuttaa hänet? Unohuttaa Eyolf? Ei, vaan unohuttaa katumus ja tuska, sitä tarkoitin. Toivoisitko sitä? Sillä tätä en voi kestää! Emmekö voi keksiä mitään, joka saisi unohtamaan? Mitähän voisi olla sellaista? Jos koetteeksi lähtisimme matkalle, johonkin hyvin kauas? Kotoa pois? Sinä kun et viihdy missään muualla kuin täällä.
Hänestä tuli kuuluisa maalari, jolla toimellaan hän hankki itselleen omaisuuden, ja olen kuullut, että hän omassa kodissaan oli hyvin kehittynyt ja innokas politikoitsija, vaan seurassa hän oli aina mykkä kuin ahven, sillä hän ei voinut koskaan unohuttaa pientä majaa suolla.
Tekisi hyvää saada haihdutetuksi kaipuu ja suru hetkiseksi. Sinun täytyy, Alfred. Vaan enkö minä sinusta ole kauhean veltto ja tarmoton, kun minä voinkin unohuttaa. Et olekaan. Sillä onhan ihan mahdotonta alinomaa kiertää ajatuksillaan yhtä ainoaa asiaa. Niin, minulle se on mahdotonta.
Mutta yhtäkkiä hän sanoi kova-äänisesti kuin vähäkuuloiselle: »Siellä kaupungissa taitaa pian unohuttaa tämän maanpuheen. Kala-Pekan Leenakin, joka viime syksynä meni kaupunkiin palvelukseen, kirjoitti talvella vanhemmilleen, että vaikea on jo kirjoittaa maanpuhetta ja että tuskin hän enää sitä ymmärtää, kun tulee kotona käymään.» Antti kiiruhti hevosta: »Häste!»
Kun silmäsin häneen toiselle puolen pöytää, niin näin, että hänen terävät harmajat silmänsä olivat kiinnitetyt minuun, ja minä ymmärsin, että hän luki ajatukseni. "Me saamme unohuttaa entiset", sanoi hän. "Ne ovat vanhojen polvien riitoja; Sibylle ja sinä edustatte uutta polvea."
Huoli omasta persoonasta haihtuu vähemmäksi, kun mieltä joka hetki jännittää kysymys, mitä tämän jälkeen seuraa. Niinpä saatoin seuraavien vaiheideni aikana useimmiten unohuttaa oman kohtaloni ja sanomalehtimiehen tavalla kiintyä tekemään huomioita ympärilläni olevista oudoista oloista, voidakseni niitä sitten yleisölle kuvata.
Vaan hän ei siitä huomauttanut miestään, sillä siinähän se raukka kuvaillessaan hetkeksi unohti kovan kohtalonsa, jota se näin kotosalla ollessaan kovin murehti ja muuten, jos voi, koetti viinaan unohuttaa, vaikka eihän tuo nykyään kyllä ryypiskellyt hänen viimeisillä ollessaan ja lapsen saatuaan!
"Minä tein niin juuri sen tähden, että se oli pudonnut maahan; tein niin osoittaakseni leivälle kunniaa". Maria, vanhin sisareni, pudotti työnsä käsistään. "Eikö teillä aina ole ollut hyviä päiviä, Mummo? Oletteko koskaan kaivannut leipää?" "Jolla on mitä sinä, Maria, sanot hyviksi päiviksi, hän unohuttaa pian mikä siunaus leipä on. On ollut elämässäni aika, jolloin minä sen unohutin".
Päivän Sana
Muut Etsivät