Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Ei liekit ne riehuis, ei roihuis, vain lämpöä lauhaa lois, ja kun hiilos se hiljaa riittyis, niin aika jo unenkin ois. Miks itkisit impeni nuori? Sydän kylmä se kestävi vaan. Mun kanssani kyyneles kuivaa, käy iltoa odottamaan. Ne silmät ne onnea säihkyivät niin hurjaa, hurmaavaa, ne silmät ne riemua räiskyivät niin kummaa, kumpuavaa.
Ihmisen täytyy lopultakin lähteä nukkumaan, jollei muusta syystä niin väsymyksestä. Tätä ajatellessa Petronius tunsi olevansa sanomattoman väsynyt. Oliko elämä ainaisessa levottomuudessa, silmien edessä tällainen maailman järjestys, elämisen arvoista? Onhan kuoleman haltijatar yhtä kaunis kuin unenkin haltijatar. Onhan heillä molemmilla siivet hartioilla.
Hänellä oli arka ja niin hieno tuntehikkuus, että jokin uutinen saattoi riistää häneltä unenkin. Kuunnellen elämänsä aamussa aavistamiaan ääniä hän jatkoi esitelmöimistään matkustaen joka talvi Idän ja Kaukaisen Lännen maihin. Joka päivä hän piti esitelmän tai kaksi.
Yöt päivät valvoin, nukkua en saanut, Ma leiritelttasessa kumppalein, Ja unenkin myös vei, jos oisin maannut, Tuo vankka kuorsaus näiden sankarein. Yön aikaan usein huoliin sorruin viimein, Myös pelkoon houkka vain on peloton Ja karkoittaaksen' nuo, ma riettain riimein Taas vihelsin jo herjalaulelon. Niin, valpas olin, pyssy, missä tuumat!
Päivän Sana
Muut Etsivät