United States or Puerto Rico ? Vote for the TOP Country of the Week !
Gondoolia Adelsvärdkin siis haki. Hän seisoi erään sillan korvassa, joka jännitti lyhyttä kaartaan pienen, kiemuraisen kanavan yli. Kuu oli taivaalla, mutta udun takana; hiljan oli sataa tuhuttanut; siltaa, rakennuksia, vettä verhosi kostea huntu hopeanväristä läikesilkkiä. Silmä ei erottanut, minne asti kanava ulottui. Talojen matalat ovet ja korkeiden, kapeiden akkunoiden salvat olivat kiinni.
Ja keskimmäiseltä parvekkeelta, korkeiden, avonaisten akkunankaihdinten välistä kaikui ulkoilmaan soittoa: sello, klarinetti ja piaano ... säveliä, jotka olivat Adelsvärdille tuttuja, joita Maria kuuli ensi kerran ja jotka tällä myöhäisellä hetkellä, kuun udun päilyvään verkkoon kutoutuneina, saaden ikäänkuin henkien kaikua vaiteliaista vesistä, vetivät molemmat veneessä olijat hellästi yhteen.
Lidolle taikka ei ollenkaan! Hän makasi Lidon laakealla rannalla, missä Adrianmeri lipoi hietikkoa valkoisin, väsynein kielin. Ilma oli raskasta, tukahuttavaa. Aurinko sitruunankeltaisena punertavan udun takana. Olisi hyvin voinut luulla joutuneensa Hollannin rannikolle. Mutta nyt oltiinkin Lidon ijäti ylistetyllä rantaäyräällä. Siellä hän nukahti.
Toisaalla lepää hieno pilvenhöyry puiden latvojen tasalla: se on mäkirinteessä olevan kaskimaan savua. Näihin keveisiin savupilviin yhdistyy lämpimässä ilmassa vesihöyryjä, ja ne synnyttävät hienon udun, jota sanotaan autereksi. Ja auer peittää hienoimman harson lailla kukkulat, rannat ja vedet; tämä vaikuttaa sen että kaikki näyttää niin pehmeältä, kuin olisi se puuvillaan käärittynä.
Stanleyn viittauksesta nostettiin ankkurit laivaan ja kolmikulmaiset purjeet viritettiin, ja pian oli iltatuuli vienyt laivan kauas merelle maan kadotessa etäisyyteen udun tapaisena. Retkikunta tunkee Afrikkaan. Marraskuun 13 päivänä saapui Stanley Afrikan rannalla olevaan Bagamayoon. Täällä oli hänellä jo ensimmäinen vastoinkäyminen.
Milloin Maria seisahtui tuokioksi, poimiakseen kukan, tai kumartui irrottamaan helmaansa, joka oli tarttunut johonkin kiinni, katseli Adelsvärd häntä ja painoi mieleensä jokaisen pikku liikkeen. Milloin Maria katsahti häneen, oli yöllinen kuutamoloisto jäljellä silmäyksessä, joka oli kuin hienon udun takana. Muuten katse oli avomielinen, sotkeutumaton; se ei ajatellut taakse- eikä eteenpäin.