United States or Ireland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hän oli nojallaan tuolinsa sivua vasten ja oli kätkenyt otsansa ja silmänsä käteensä.
Kun hän oli mennyt, siirsi Arbakes tuolinsa lähemmäksi kauniin napolittaren tuolia ja sanoi tuolla lempeällä ja verhotulla äänellä, johon hän niin taitavasti osasi kätkeä luihun ja kiivaan luonteensa: »
Nainen, jonka Tomski valitsi, oli itse ruhtinatar Z... Hän ehti selittäidä, tanssimalla yhden piirin liikaa ja pyörimällä yhden kerran liikaa tuolinsa edessä. Tomski, palatessaan paikalleen, ei ajatellut enää Hermania eikä Lisaveta Ivanovnaa, joka välttämättä tahtoi uudistaa katkaistua puhelua, mutta masurkka loppui ja kohta sen jäljestä lähti vanha kreivitär pois.
Hän sanoi kuitenkin, kun hän vastaan-otti minua, ettei hän ollut omassa huoneessaan, koskei se sijainnut oikein hyvin hänen sairauteensa katsoen, ja poisti komealla katsannollansa vähimmänkin epäilyksen sanojensa totuuden suhteen. Hänen tuolinsa vieressä seisoi, niinkuin tavallisesti, Rosa Dartle.
Näitä pidetään esimerkkinä koko sivistyneelle maailmalle ja äidit ylpeilevät voidessaan antaa heille tyttärensä. Minun mielestäni pitäisi naisen vaatia mieheltä enemmän, kuin että hän osaa tanssia hyvästi ja käy komeissa vaatteissa puettuna." Aino kuunteli ihmetellen ylioppilasta, kätkien joka sanan mieleensä. Mathilda nojautui mukavasti tuolinsa selkää vasten ja rypisti otsaansa.
Annan ja nuoren teinin onneksi emäntä peruutti tuolinsa, joka oli merkkinä päiwällisen olewan lopussa. Martti koetti wielä jatkaa puhettansa, mutta se ei tahtonut enää sujua. Teini oli tullut äänettömäksi, Anna sen oli huomannut ja antoi hänelle wiittauksen seurata itseänsä ulos. Molemmat nuoret jättiwät heti salin ja wetäysiwät wähäiseen puistoon, joka oli pappilan ikkunain alla.
Mutta minä olen jo vanha mies, täällä kotona minä tahdon nähdä oman kylvökseni hedelmät. Rovasti istui kauan mietiskellen. Pari kertaa hän oli puhumaisillaan ja katsahti silmäkulmainsa alta Vuorelan isäntää, mutta ei puhunut ennenkuin Vuorela alkoi kääntää keskustelua toisaanne. Minä tahdon vielä siitä samasta asiasta, sanoi hän, rykäisi ja työnsi tuolinsa likemmäksi Vuorelaa.
Grönberg oli juuri tuota ilmettä vainunnut ja se teki häneen niin valtavan vaikutuksen, että sydän rupesi rajusti sykkimään. »Mutta se on valhe!» huudahti Vennu. Grönberg oli alkanut jo saavuttaa täydellisen levollisuutensa. Nyt hän siirsi tuolinsa likemmäksi Vennua ja alkoi kiusallisella itsepintaisuudella katsella tämän silmiin sanaakaan ääntämättä, kädet ristissä rinnalla.
Se viedään hänelle huomenna ja minä panin sen säilöön ettei mikään tapaturma tapahtuisi." Kenelm istui ja, nostaen tuolinsa lähemmäksi Williä, otti puolitekoisen korin käteensä, jonka nuori mies oli pöydälle pannut. "Tämä on minusta hyvin sievää ja hienoa työtä," sanoi Kenelm; "ja muoto on kyllin kaunis tyydyttämään sivistyneen naisen kauneuden tuntoa."
"Minä tiedän, mitä te tahdotte sanoa, kunnioitettu neitiseni", huudahti hän, vetäen tuolinsa tuumaa lähemmäksi. "Niin, kunnioitettu, rakas neiti, te tekisitte meille kaikille, minä tahdoin sanoa: minulle suuren hyvän työn, jos olisitte niin armollinen ja puhuisitte minun puolestani tästä asiasta isällenne.