Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. kesäkuuta 2025
Hän jättää meidät, jättää aloittamansa luvut, jättää toiveet vaikuttavasta asemasta yhteiskunnassa ja siirtyy tuonne kauas Suomen sinisille salomaille, kauas pääkaupungin humusta antautuakseen yksinkertaisesti maanviljelijäksi.
Toiveet, jotka tuntuivat olevan äärettömän monet ja suuret, musertuvat pirstaleiksi, ja ihminen jää hämmästyneenä ajattelemaan sitä, minkätähden kukaan ei saa elää ja rakastaa ijankaikkisesti. Oi, miten hirmuisilta tuntuivat ne kaksi päivää, jotka seurasivat tätä!
Hieno kohteliaisuus, pikku Attalie, se todistaa, että hänellä on tunto, että hän käsittää, niinkuin Kröplin sanoi sunnuntaina, "tuo sisällinen elämän salaisuus" ... eikö se kuulu somalta: "tuo sisällinen elämän salaisuus"?... Joka sen voi, hän arvaa naisen pienimmätkin toiveet, kuin sitävastoin se, joka on raaka ja pitää naista kauppatavarana, ei huomaa, mitä se on, että on häntä kohtaan suuresti ihmeteltävä kunnioitus.
Jospa hänkin nyt suostuisi ... niin pääsisi tuosta alituisesta kiusasta ja harmista rauhaan... Pitäisi hänenkin jo ymmärtää, että turhia ne muut toiveet ovat... Hän tuntuu viivyttelevän... Ehk'ei hän tulekaan...? Johanna sanoi ... että ... ettei hän... Sanoi ja sanoi!... Ettekö saa sanaa suustanne! tuleeko hän, vai eikö?
Semmoinen poika, niin kaunis, onnellinen ja josta oli niin hyvät toiveet ja tuo poika nyt turmeltuu, turmeltuu, juuri nyt, kuin hänen pitäisi ruveta kukoistamaan. Kukaties ei hän ehdi kotiinkaan ennenkuin paholainen tulee näyttämään hänelle tuota verellä kirjoitettua kirjettä...
Niin mun mielein aallokossa Riemut, murheet vaihtelee, Suistuu milloin syksyn yöhön, Milloin taivoon taistelee. Laine suuri, lakkapäinen Vaatii synkän syvänteen, Valo kirkas keskipäivän Luopi vahvan varjosteen. Kun on toiveet tuiki suuret, Suuri myös on pettymys Tyynny, taltu, myrskymieli, Se on sentään täytymys!
Lääkärillä oli aluksi mitä parhaimmat toiveet taudin pikaisesta parantumisesta, varsinkin kun Ainolla oli harvinaisen vahva ruumiinrakennus. Mutta pian tuli hän levottomaksi ja huomasi velvollisuudekseen ilmoittaa vanhemmille, että tauti oli tuimentunut. Hämmästys, melkein toivottomuus valtasi heidät, luonnatenkin isän.
Neekerin kasvoinjuonteissa kuvautui ei ainoastaan kaikki se levottomuus, joka syntyi mahdollisesta rahanvoitosta tai tappiosta, vaan myöskin se virkeä jännitys, johon kaikki kilpailun tähden olivat joutuneet, vaikka kyllä toiveet sen päättymisen suhteen olivat erilaiset.
Ja kun he keskenään kinastelivat, kun Bjelken puolue hyökkäsi De la Gardien puoluetta ja De la Gardien puolue Bjelken puoluetta vastaan, ja herrat sanoivat toisilleen vastenmielisiä asioita ja olisivat sanoneet vielä pahempaakin, ellei yhteinen paha omatunto olisi ollut esteenä; kaiken tuon kestäessä ei ollut heidän joukossaan ainoatakaan, joka olisi aavistanut, että niin toisen kuin toisenkin puolueen toiveet olisivat tuota pikaa olleet lopussa, ellei muudan tuntematon suojelija olisi asettunut heidän ja vaaran väliin.
Kun Lygia käski häntä menemään levolle, palasi hän Petroniuksen luo ja käveli aamuun asti edestakaisin atriumissa. Usein tapasivat orjat hänet polvillaan, kädet korotettuina taivasta kohti tai otsa painettuna maata vasten. Hän huusi avukseen Kristusta, sillä Hän oli hänen viimeinen toivonsa. Kaikki toiveet olivat pettäneet. Yksin ihme saattoi pelastaa Lygian.
Päivän Sana
Muut Etsivät