Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. toukokuuta 2025
Arvelin itsekseni, että mitähän tuo sinuakin liikuttaa, kunhan itse tiedän. Mutta päätin kumminkin vastata, ettei tuo pääse ylpeäksi minua luulemaan: »Niinpä tuo on maannut mieli mielessäni, että mennä Helsinkiin Villeä katsomaan, ja on mulla vähä viemisiäkin.» Vaikka olisin kuinka tinkinyt, ei alentanut hintaa 12 markasta 25 pennistä.
Ne esittivät vertauskuvassa, mikä viime aikoina oli vakavimmin koskenut hänen mieleensä: yksinäisyyden tarve, pako elämästä ja kuitenkin elämä, välittömässä yksinkertaisuudessaan, ajatuksen ja tekojen eheässä puhtaudessa suurempi ja pysyvämpi kuin "maailma" ja mikä sen omaa on. Olihan jo saatu nainen joka ei kiihtynyt eikä tinkinyt siitä, mitä piti oikeana tai vääränä.
"Kolmekymmentäkuusi killinkiä, lapseni!" "Kolmekymmentäkuusi killinkiä! Oletkos vallan villissä, Olli kolmekymmentäkuusi killinkiä! Jos olisit tinkinyt, niin olisit varmaan saanut kolmellakymmenellä, kentiesi kahdeksallakolmattakin." "Sitä en usko, ja kaikissa tapauksissa sitä ei enään voi auttaa." "No, entäs tämä portviini sitte, mitäs tämä maksaa?"
Tultuaan sinne oli hänellä tilissä viiden kuukauden palkka nostettavana. Hänen kontrahtinsa Alert'illa oli loppuun kulunut ja hän oli tinkinyt itselleen kahdeksan päivän mietintö-ajan, antaisiko hän tarkastaa itsensä uudestaan. Siksi sai hänen laiva-arkkunsa jäädä laivalle. Vapaana miehenä ollessaan tahtoi hän juuri miettiä valitseisiko hän norjalaisen vai amerikalaisen reitin.
Hän oli tinkinyt itselleen aatelisarvon, Indian amiraalin arvon ja kaikkien maiden varakuninkaan arvon, jotka hän ehkä löysi, sekä kymmenennen osan niiden maiden kruununtuloista. Ensimmäinen matka. Nyt varustettiin kolme pientä laivaa, joista kaksi tuskin oli muuta kuin purjeveneet. Mutta väkeä oli vaikeampi saada matkalle, koska reippaimmatkin merimiehet pelkäsivät niin uhkarohkeaa yritystä.
Ainoastaan se, joka viimeiseen asti jaksaa pitää ääntä ja puoliaan pidellä, ainoastaan se on maailman silmissä luja mies. Eikä maailma kumminkaan tiedä, kuinka paljon tuo luja mies on tinkinyt omantuntonsa kanssa, kiekaillut ja kiemuroinut sen edessä, ja viimein saanut sen äänen vaikenemaan. Hän on luja mies ja miesten mies. Katala maailma... Niinpä nytkin.
Wilhelm Liebknecht ei tinkinyt, eikä liioin horjunut, ei hänellä ollut oma etu mielessään, eikä sentakia ruvennut mielistelemään ja vakaumuksestaan luopumaan. Kuin graniittikallio seisoi hän pystyssä elämänsä moninaisissa vaiheissa ja antoi myrskyn ja ukkosilman ympärillään raivota.
Kreivi Bertelsköld oli ylimys raha-asioissa niinkuin kaikessa muussakin. Hän ei siis tinkinyt vaimonsa perinnöstä, ja panettelu, joka nyt oli jättänyt vainajan rauhaan, kääntyi sen sijaan hänen poikiansa vastaan.
Mutta kaikista merkeistä hän nyt ymmärsi ja päätti, että hinta tulisi ensi syksynä halpenemaan. Harvat omapitäjäläiset hänen puoleensa edes siementen tarpeessa kääntyivät. Mutta eräänä päivänä sai hän mieluisat kaupat. Viisi vierasta miestä, varustettuina takausvelkakirjoilla, joiden kelvollisuuden nimismies oli todistanut, lainasi häneltä 20 tynnyriä rukiita eikä tinkinyt hintaa.
Vieraat nauroivat, ja naurahtipa emäntä itsekin, vaikka oli vähän hämillään. Kiiruhtaen hän tuli ovelle, saadakseen Lopoa siitä pois. Mitä sanoi Sarkanen? Syntyikö kaupat? Kyllä. Mutta lähtään tänne toiseen huoneeseen. Paljonko lupasi? Viisitoista tuhatta. Ei tinkinyt ollenkaan. Näettekös nyt! Mitä minä sanoin. Ilman minua olisitte antanut mennä kahdestatoista.
Päivän Sana
Muut Etsivät