Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. kesäkuuta 2025
'Minulta puuttuu tottumusta jumaluusopilliseen väittelyyn! Huomasitko, miten hän minä tarkoitan Everhardia aloitti kuin lammas ja miten pian hän paisui kiljuvaksi leijonaksi. Hänellä on erinomaisen hyvin koulutettu äly. Hänestä olisi tullut mainio tiedemies, jos hänen kykynsä olisi ohjattu siihen suuntaan.» Minun tarvinnee tuskin sanoa, että olin suuresti kiintynyt Ernest Everhardiin.
Everhard oli tämän merkillisen armeijan varsinainen perustaja, ja sen 300-vuotinen menestyksellinen olemassaolo osoittaa, että Everhard oli, paitsi etevä tiedemies, myöskin sangen taitava käytännön mies. Meidän tehtävämme oli kolminkertainen. Ensiksi meidän keskuudessamme liikkuvain oligarkian salaisten asiamiesten kitkeminen.
Asiain näin hyvin käydessä olivat sekä kustantaja että toimittaja tyytyväisiä yhteistyönsä tulokseen. Senpä vuoksi näkyvät he hetikohta tehneenkin uuden sopimuksen keskenään ja tähän piti heti kohta ryhdyttämän käsiksi; apumieheksi Mériméelle otettiin nuori tiedemies Louis Lacour. Jo seuraavana päivänä Foenesten ilmestymisen jälkeen oltiin puuhassa ja silloin tällöin istuttiin rue de Lillen varrella n:ossa 52 yhteisesti neuvottelemassa Brantômen teosten samantapaisesta ulosantamisesta. Työ ei kuitenkaan näy sujuneen niin nopeasti kuin oli toivottu ja syy oli nähtävästi Mériiméessä, jonka huono terveys ja ehkäpä osaksi myöskin väsyttävä hovielämä teki esteitä esipuheen valmistumiselle. Tästä kärsi Mérimée itsekin ja päivittelee eräässä kirjeessä "tuntemattomalle": "J'ai une Vie de Brantôme
En milloinkaan, arvelin minä sitten. Minä olen liiaksi paljon ihminen; hän on pelkkä tiedemies, jota ei vähäpätöinen jokapäiväisyys milloinkaan vie kurimukseensa. Sairas heräsi, mutta vaipui jälleen unehen. Tohtori Z. määräsi minut jäämään sairaan luokse ja käski jonkun tunnin perästä tulla ilmoittamaan, miten sairaan laita on. Minä saatoin hänet ovelle. Hän läksi, sen enempää puhumatta.
»Ettekä te löydä koko maasta yhtään kustannusliikettä, joka uskaltaisi siihen koskea», sanoi Ernest. »Ja jos olisin teidän sijassanne, niin arvelematta etsisin piilopaikkaa. Tämä on vain Rautakoron esimakua.» Mutta isä oli tiedemies koko olemukseltaan. Hän ei koskaan luottanut sellaisiin johtopäätöksiin, joihin tullaan hypähtämällä.
Hän tuntee tarkoin kaikki tieteelliset lauseparret, joihin ajatukset, ovat puettavat, eikä hän voi vahingossakaan jättää mihinkään raakaa aukkoa. Ja vihdoin on hänelle selvänä suuntakin, mihin hänen asemassaan olevan tiedemiehen sopii pyrkiä. Sillä tuo »hänen asemassaan oleva tiedemies» on hänen kuvansa, joka häntä johtaa niinkuin valo pimeydessä. Totuus saa tulla perässä niinhyvin kuin taitaa.
Samalla oli tieto hänen kuolemastaan levinnyt ympäri kaupunkia, sähkölangat kuljettivat uutista edemmäs ja seuraavana päivänä kertoivat kaikki Pariisin lehdet, että kuuluisa kirjailija ja tiedemies, senaattori ja akatemian jäsen Prosper Mérimée ei ollut enää elävien joukossa.
Kaikki tiesivät, että hän oli Brüsselin yliopiston suosituimpia professoreja, että hän oli sekä lakitieteen että filosofian ja luonnontieteiden tohtori, parlamentin jäsen, etevä tiedemies ja tutkija, joka oli julaissut koko joukon huomattavia teoksia sosiologian, tilastotieteen ja kansantalouden alalla.
Ja aivan merkitystä vailla ei ollut sekään, että nyt oli saatavilla rahapussi, joka avautui aina, milloin hänen asiansa niin vaativat. Professorin isä, aitohikas tiedemies tohtori Bruun, oli jättänyt melkoisen omaisuuden nuorelle leskelleen ja ainoalle, puolikasvuiselle pojalleen.
Päivän Sana
Muut Etsivät