United States or Svalbard and Jan Mayen ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sanomalehdissä herätti silloin erityistä huomiotani Lillen ja Erkon kuuluisa kunnianloukkausjuttu vanhaa Yrjö-Koskista vastaan. Sanomattomasti ihailin Jonas Castrénin asianajokykyä, kun hän sai Yrjö-Koskisen tuomituksi puhdistusvalalle. Ajatelkaas itsensä Yrjö-Koskisen! "Ei se ole paljasta sinua, se Jonas", tuumailin itsekseni.
Asiain näin hyvin käydessä olivat sekä kustantaja että toimittaja tyytyväisiä yhteistyönsä tulokseen. Senpä vuoksi näkyvät he hetikohta tehneenkin uuden sopimuksen keskenään ja tähän piti heti kohta ryhdyttämän käsiksi; apumieheksi Mériméelle otettiin nuori tiedemies Louis Lacour. Jo seuraavana päivänä Foenesten ilmestymisen jälkeen oltiin puuhassa ja silloin tällöin istuttiin rue de Lillen varrella n:ossa 52 yhteisesti neuvottelemassa Brantômen teosten samantapaisesta ulosantamisesta. Työ ei kuitenkaan näy sujuneen niin nopeasti kuin oli toivottu ja syy oli nähtävästi Mériiméessä, jonka huono terveys ja ehkäpä osaksi myöskin väsyttävä hovielämä teki esteitä esipuheen valmistumiselle. Tästä kärsi Mérimée itsekin ja päivittelee eräässä kirjeessä "tuntemattomalle": "J'ai une Vie de Brantôme
Neljätoista päivää tämän jälkeen tehtiin Sérafinessä leikkaus eräässä pensionaatissa, jota nunnat pitivät de Lillen kadun varrella.
Hän tempaa miekkansa, joka on hänellä päänsä pohjissa, mutta ennenkuin hän saa sen tupestaan, ovat Frenckell ja Löfgren jo tipotiessään. Miksette anna minun olla rauhassa? huutaa hän. Annoitkos sinä meidän olla rauhassa? kuuluu Lillen basso, ja koko kärryllinen Nya Presseneitä vyörähtää sisään. Hän tempaa pistoolinsa ja koettaa ampua, mutta revolveri ei laukea.