Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Yksi valonsäde lankesi juuri nyt raamatunpaikalle, näin kuuluvalle: Pidä mitä sinulla on, ettei kukaan ota sinun krunnuas. Ilm. "Nyt on meillä vielä yksi asia," virkkasi Taavetti, "minä olen unohtanut jotakin. Kirkkoherra sanoi oikein: niitä on päätöksiä ja aikomuksia, joista ei saa vilpistyä; ja minä olen aikonut jotakin, kuin pitää täytettämän. Tule tänne, Juoseppi, tule tänne!"
"Aivan ansaittu!" sanoi Mari. "Herra-jesta!" sanoi Esteri, joka siihen myöskin oli saapunut. "Kuules Olli, mitä olen sinulle velkaa?" kysyi Taavetti. "Ei mitään!" "Se on kerrassa valhe! Ei kenenkään pidä sanoman tään taivaan kannen alla, että Taavetti Rahkonen on kihlakalunsa lahjaksi saanut!"
Hän katseli, näin puhuessaan, tuskallisesti pappiin, ja tämän nähtävästi oli vaikea saada vastauksellensa oikea muoto, sillä hänen silmänsä olivat, kun hän vastasi, maahan päin luodut. "Mihinkä Katri Logie pääsi kauneudellaan? Jos eivät meidän esi-isämme liene valhetelleet, hän kohosi sen kautta Taavetti Brucen valtioistuin-kumppaliksi".
"Koko seitikan annoit näin ahtaana aikana, se oli miehen työ, jota en tule koskaan unhoittamaan. Arvaappas kuinka niiden rahojen kanssa on käynyt, vaan sinä kun asut täällä metsässä, niin ethän sinä voi mailman riennoista tietää. Minä kävin juuri maksamassa huutoni. "Minkä huudon?" kysyi Taavetti hämillään.
Pian Hannakin asetti kangaspuut paikoilleen omassa tuvassa, ja pirtojakin oli ostettu ruotsalaiselta pirran eli kaiteen-kauppiaalta. Kun Hanna kutoa helskytti harmaata sarkaa, vilkaisi Taavetti usein sinne päin veistellessään, ja tuumi väliin itsekseen: "pian ne tytötkin oppii jos pojatkin." "Mitä multaa sinä Taavetti nyt taas hämmennät?" sanoi Mari eräänä päivänä.
Niin noustiin taas pöydästä. Anna otti jakun mitan Juosepista, sitte vedettiin piirut kriitulla vehreälle mansjesterille, ja isot sakset leikkasivat sitte kankaan omin surisevin äänin vasten pöytää. "Sinä saat jäädä tänne," sanoi Taavetti Juosepille, noustuansa ylös mennäksensä vähäiseen työhuoneesensa pytingain toisessa osassa. Vähä Juoseppi seisoi siinä nyt kuin hyljättynä, sillä hän oli tottunut saamaan seurata äidenisää joka paikassa.
Juoseppi! sinun isoisäs huutaa sinua!" räjähytti nyt Pentti äänellä, niin väkevällä, että pauhasi metsä. Ukko Taavetti vavahti ja katsahti ylös erinomaisella hämmästyksellä, ikään kuin olisivat erehtyneet, ja ettei se mahdollisesti taitanut olla Pentti Pentinpoika, joka niin huusi hänen sivullansa.
"Siis kirjanne jääpi sisään. Tässä on muut passinne." Taavetti otti todistuksensa ja antoi rovastille kaksi ruplaa, "Kiitoksia!" sanoi rovasti ja pisti rahat taskuunsa. "Milloinka häät pidätte?" "Kyllä ne pidetään kohta kun kuulutusaika on ohi mennyt," vastasi Pynnöläinen. "Niinpä vainen, mitä viivyttelystä viisastuu," sanoi rovasti. Sitten miehet menivät, ja lähtivät ajamaan.
Nyt tulee se tie mun eteen', Jota vanhat on ennen käynn', Ja murheen-sauva käteen', Joka ompi ristiä täynn'. Sen Taavetti todeks' tietää, Kun näitä kirjoittaa, Ja Herran armon näyttää, Jonka meille ilmoittaa".
Siinä hän, kuten vanhan testamentin aikuinen kaimansakin soitteli ihmisten hartauden herättämiseksi. Taavetti tekikin työtänsä oikein voiman perästä, eikä vain huvin vuoksi, niinkuin nykyajan soittoniekat.
Päivän Sana
Muut Etsivät