United States or Saint Helena, Ascension, and Tristan da Cunha ? Vote for the TOP Country of the Week !
Elettyään sillä jyrkkyydellä, joka Strindbergille, särkyneitten tunteitten ihmiselle, kaikessa oli ominainen, elämänsä molemmat ensimäiset kehityskaudet päähän asti, nähtyänsä, että hänen suuri kuvitelmansa »intelligenssiaristokraatin» ihanne vei suoraan hulluuden portille, joutui hän uuden elämänkauden kynnykselle, ja siitä ovat hänen kuningasdraamansa kirjoitetut.
Daily-News lehden kirjeenvaihtaja kuvaa näitä hirmuja seuraavasti: "Kymmenen penikulmaa suurinta hävitystä", aloittaa hän, "kymmenen pitkää penikulmaa täynnä tuhansien perheitten tavaroita, kymmenen surullista peninkulmaa lakkaamatointa, aavemaista, ilettävää kaikenmoisen kuoleman näköä senlainen on tie Filippopolista Hermanliin. Tämä tie on jo useita viikkoja ollut murhekuvausten näyttelypaikkana, joiden kauhistavaa luonnetta ja ääretöntä suuruutta tuskin voi käsittää, jollei sitä itse ole ollut näkemässä. Tänne oli kokoontuneet kaikista kylistä Venäläisten lähestyessä pakenevat Turkkilais-perheet. Pakolaiset koko maan-osasta Plevnasta Filippopoliin saakka, pyrkivät jo viikkoja ja kuukausiakin sitten päästä pelastuksen valkamaan, Konstantinopoliin. Plevnan piirityksen jälkeen ja jo ennenkin alkoivat asukkaat Venäläisten uhkaamista kaupungeista muuttaa etelään ja satoja matkueita kokoontui Maritza joen laaksoon, sillä pakolaistulva kääntyi tietysti Konstantinopolia kohden. Nyt vasta voimme osaksi käsittää näiden ihmisten kärsimyksiä ja niiden mahomedilaisten asukkaiden paljoutta, jotka peloissaan pakenivat Venäläisten edeltä. Ensimmäinen asia, minkä näimme, kun 23 p. Tammikuuta lähdimme kauniin Filippopolin kallioisilta kukkuloilta itää kohden, oli joukko kuolleita Turkkilaisia sotamiehiä, jotka makasivat tiellä ja joita ylikulkevan tykistön pyörät olivat runnelleet ja hevoisten kaviot lokaan polkeneet. Muutamia virstoja edempänä oli Turkkilaisten ja Bulgarilaisten ruumiita lumessa; kuolleet hevoset ja eläimet sulkivat tietä joka askeleella; kuta kauemmaksi tulimme kaupungista, sitä suuremmaksi tuli niiden luku. Joka haaralla nuotio-valkeiden jälkiä lumessa; niin kulki tiemme, ratsastaissamme ensimmäisenä päivänä 70 virstaa, eläinten raatojen, särkyneitten kärryjen, ryysykasojen ja ihmisruumiitten välitse. Tie oli suuren tappelukentän kaltainen; Bulgarilaisilla ja Turkkilaisilla oli yhtä paljon kuolleita. Useissa miesten ruumiissa näkyi väkivallan jälkiä ja kauheita haavoja. Suurin osa vaimoista ja lapsista oli sitä vastoin nähtävästi paleltuneet; sillä he makasivat ikään kuin lumeen nukkuneina, hengenelävyys oli vielä heidän kasvoillansa ja punertava iho käsissä ja jaloissa ei ollut vielä vaalennut. Aivan näiden vieressä makasi useita vanhoja ukkoja jäykkänä maassa, mutta kuolemassakin vielä arvokkaina; heidän valkoiset partansa olivat verellä tahratut ja voimattomat kädet olivat vaipuneet rinnalle. Ojain mudasta pisti laihoja käsiä ja jalkoja esiin; lasten kasvoja kurkisteli viattomina ja rauhallisina lumen alta; heidän muodossaan oli tuskin tuskan merkkiäkään.
Ja innostus valtaa sotilaat, tuli palaa heidän poskillaan. Myrskyn tavoin he rientävät yli ihmisten ja hevosten ruumiiden, särkyneitten aseitten ja tykkien. He kaatuvat, mutta toiset kulkevat huutaen ja laulaen. He ovat saapuneet viinimäen reunalle ja katoavat pensastoihin. Laulua vaan kuuluu enää. Väliin välkähtää joku pistin. Mäen päällä raivoaa tuli yhä kiivaammin. Alhaalta kuuluu soitto.
Ilolla suostuisinkin näin vaatimattomasti elämään, ellen tietäisi parempaa löytyvän, enkä ymmärrä, miksei meidänkin pöytämme voisi näyttää herraspöydältä, mutta Saara täti sanoo, että se maksaisi tuhansia, ja että on yhdentekevä, miten eletään, kun ei sitä kumminkaan kukaan muu näe. Hänestä, näet, ei löydy mitään välimuotoa hienon porsliinin ja särkyneitten astiain välillä.
Kun astun niitten epämuotoisten raunioin yli, joitten alle vanhan, keisarillisen kaupungin suuruus on syvään haudattuna; taikka kuljen gigantillisen Colosseumin särkyneitten holvikaarien välitse, jossa martyrit taistelivat petojen kanssa näyttävät suuret ajatukset itsealtansa syntyvän mielessäni, ja minä tunnen, kuinka voimakas totuus on ja kuinka vähäiset valtakunnat ovat.