Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. toukokuuta 2025
WILHELM. Ma koitteess' aamun lohdun sulle laulan. Oli ritari Aake, Hän saapui saarehen; Hän kihlas Elsa neidon, Tuon immen suloisen; Hän kihlas Elsa neidon, Kullalla kihlasi; Kuukausi siitä kului Hän maassa makasi. Olipa Elsa neito, Hän hivui huolessaan; Sen kuuli ritari Aake Syvässä haudassaan. Jo nousi ritari Aake, Sai arkkuns' olalleen, Ja luoksi neidon joutui, Vaan vaivaks itselleen.
"Tuosta saat palkkasi siitä, että purit Lailan pientä koiraa!" sanoi Jaampa. Hänellä oli hyvä muisti ja hän ei tahtonut nostaa suurta melua. Kaikki makasivat syvässä unessa. Hän kääntyi erääsen sivurakennukseen, jossa hän tiesi Antero Lindin makaavan ja avasi hiljaa oven. Siihen aikaan ei ovia lukittu sisäpuolelta.
Hanna täti luki yksitoikkoisella laulavalla äänellä ja takertui aina väliin sanoihin, mutta hänen voimakas äänensä ja vakavuus koko hänen esiintymisessään, joka vakavuus paraiten ilmeni syvässä sisäänpäinkääntyneessä katseessa, tekivät aina valtavan vaikutuksen kuulijaan.
"Niin on, armollinen herra, jo ainakin kaksi tuntia sitten." "Hyvä. Minä tulen itse teitä noutamaan huomen aamulla varhain." Hän sulki oveni, ja hänen askeltensa kaiku tuskin vielä oli kadonnut kuuluvista, kun minä olin syvässä unessa. SEITSEM
Suuria virtoja, Paraná'a ja Uruguay'ta sekä niiden suurempia lisäjokia, kuljetaan enemmän tahi vähemmän syvässä käyvillä höyryaluksilla, jotka muutenkin ovat olojen mukaan sovitellut. Siten menee joka päivä komeita höyrylaivoja Buenos-Ayres'ista pitkin Paranáa Rosario'on. Toiset jatkavat matkaansa yhä etemmäksi, Santa Fé'hen ja, Corrientes'iin.
Missä on tuo sisin minä, joka on niin syvässä niin syvässä; joka kuitenkin esiin tullessansa on paljon korkeampi korkeampi äärettömän paljon korkeampi kuin jokapäiväinen minämme? Se kesyttää perhoset se halajaa päästä tähtiin. Ja sitten sitten oi, kuinka pian se katoaa jälleen! Te olette tuntenut tätä. Eikö se saata teitä hämille?" "Kyllä, suuressa määrässä."
Hän ei kohottanut ääntänsä kuiskausta korkeammaksi eikä puhutellut meitä, vaan sanoi nämät yötiselle taivaalle ja seisoi sitten syvässä äänettömyydessä, katsellen synkkää vettä. Me katsoimme nyt soveliaaksi ilmoittaa hänelle kaikki, mitä tiesimme; ja minä kerroin sen hänelle perinpohjin.
Ja nyt muisti hän ... Moranget olivat, luultavasti itsekään tietämättä, koettaneet syvässä kunnioituksessaan ja salaisessa kateudessaan jäljitellä Beauchênen kotia.
Ja kun hän pääsi siihen käsin kiinni, kaatui se hänen eteensä sillaksi. Hän heittäytyi ristiä vasten ja itki: »Hyvä Jumala, kun annoit elämäni jatkua, niin auta minua, ohjaa ja neuvo aina hyvään.» Päästyään entisille jäljilleen hän kahloi syvässä lumessa kuin uusilla voimilla. Mutta kovalle maantielle tultuaan hän ei tahtonut osata kävellä.
Huomaamme varsin hyvin minkälainen työmiehen asema on, kuinka hän saa laahata ja raataa, alinomaa panna alttiiksi henkensä ja jäsenensä syvässä kaivoksessa, kuinka maakauppiaat häntä petkuttavat, kuinka hänen kuoltuaan vaimon ja lapsien on turvautuminen kerjuusauvaan; näemme kaiken tuon, valittelemme sitä, ehkäpä itkemmekin nähdessämme silmäpuolen, ruudinsärkemän naaman, kuten miesparalla siellä tuvassa: vaan heti kun työmiehen omasta mielestä olot alkavat käydä vaikeiksi, ja kun hän tahtoo tehdä jotain asemaansa parantaakseen, silloin tuskastumme, puhumme työmiehen terveellisestä elämästä, pidämme esitelmiä laittomuudesta j.n.e.
Päivän Sana
Muut Etsivät