Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. toukokuuta 2025
Että olisi näköalaa; mutta antaapa sitten syreenien tukkia ikkunansa! Ja tähän rupesi ja raivautti itselleen ryytimaan. Louhikkoon. On tämä nyt viljelyspaikka.
On täysi kevät, ja päivät alkavat yhä kiivaampaa vauhtia painua kesää kohti, jonka piti tuoda mukanaan tuo pelätty ero. Eräänä kaihoisan kauniina kesäkuun iltana Emilie istuu ruohomatolla syreenien alla Runebergin vieressä. Narsissit ja kevätesikot kukkivat heidän ympärillään, ja he puhelevat tunteistaan.
Vanhuksen mä joka päivä näin Astelevan kalmistohon päin, Seisahti hän syreenien luokse, Viehätteli häntä heelmäin tuokse. Syksyn tullen kerran huomasin Saattojoukon, tumman paarinkin, Vanhus kulki siinä viime kerran Syreenien luo ei, luokse Herran. Valkolilja. Kukkaniemen korvakkeessa kasvoi valkolilja, Sinne kulki hilpeänä pieni neiti, Hilja, Poimi kukkaisia Monen muotoisia.
Paikoin he pysähtyvät niemien kuumille kallioille, joilla veden heijastus häikäisee silmiä, köllöttelemään, lepäilemään. Ja yhä vaiteliaammiksi he tulevat, yhä suurempi, epämääräisempi onni tulvii heidän ylitsensä. Syreenien tertut Lyygian lämpöisellä povella ovat lakastuneet, mutta hänen katseensa hatun pehmeän reunan alta hymyilee pelkkää hyvyyttä.
Päivän Sana
Muut Etsivät