Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025
Eräs vihollisen hävittäviä ratsujoukkoja oli tunkeunut pohjois-Karjalaan ja sen luultiin aikovan Savonmaan kautta rynnätä Hämeesen. Eversti sai käskyn noin kolmensadan miehen kanssa lähteä vastustamaan näitä pelättäviä vihollisia ja jos mahdollista karkoittamaan heidät takaisin.
Sillä nämä koirat ovat opetetut karkaamaan hevosten turpaan, jolloin ratsu nousee takajaloillensa ja viskaa miehen maahan. Näin mellastellaan pitkin Suomen itä-rajaa, Karjalan kyläkunnissa ja Savon sydänmailla. Vaan palatkaamme vielä hetkisen aiaksi takaisin Savonmaan kummitus-taruihin.
Sen ohessa uusi veronlasku säännöllisen ison-jaon kanssa oli antava Savon uutis-asutukselle uutta voimakasta vauhtia niinkuin Kustaa Vaasan aikana ennen muinoin. Tämä oli paljon yhtenä vuonna tehtyä Savonmaan hyväksi.
Runot mainitsevat "Joukon Jorottaria, Lapin lapsi-lönttäreitä"; nekö Savonmaan sen-aikuisia neitosia? Vähitellen uusi päivä valkenee Suomalaisille heimokunnille. Etelästä, sekä idän että lännen puolelta, tunkeuvat muukalaisen sivistyksen säteet näille pohjan perille.
Pait sitä hän jo pari vuotta ennen oli näillä seuduin virkaa pitänyt, Viipurin linnanisännän apulaisena, kun hän nyt v. 1547 sai itsenäiseen hallintoonsa Savonmaan linnan ja läänin. Soveliaampaa miestä ei olisi voitu löytää kuninkaan tarkoitusten täyttämiseen.
Se oli Savonmaan neljäs kirkkokunta, ja sen ensimäiseksi kirkkoherraksi tuli Esko Kauhanen. Samaan aikaan löytyi jo Rantasalmellakin kirkko; mutta tämä vielä muutamia vuosikymmeniä pysyi kappelina Säämingin alla.
Suur' on herra hovilainen, Rikkain puolen Savonmaan, Pitkin maita käypi maine Uhkeasta talostaan. Pulska talo, laajat pellot, Aluskunta avara, Sadan lehmän soipi kellot Tarhatiellä illalla. Siks'pä hymy huulillansa Viiksen alta vilahtaa, Kun hän leikkuupellollansa Joukkoaan käy katsomaan. Kuhilaita tuhatmäärin Sängen päälle kohoaa, Kirjavana joukko häärii Työssä siinä uutteraan.
Mutta Eerik Akselinpoika heti näkee paikan tärkeyden ja päättää siihen panna lukon, joka voipi estää Venäjän vallan etenemistä länteen ja pohjaseen. Näin syntyy Savon "Uusi linna" v. 1475. Alussa se ei ollut kuin puinen varustus, joka ensi hätään laitettiin Savonmaan suojelukseksi. Vaan kaksi vuotta myöhemmin vahvempi kivinen linna rakennettiin sijaan.
Suur-Savosta oli uutis-asutus jo levinnyt Pihlajaveden ja Haukiveden rannoille. Nuo lukemattomat pikkujärvet, jotka muodostavat koko välin ikäänkuin tiheäksi taipalistoksi, olivat askelettain houkutelleet siirtolaisia eteenpäin koillista kohden. Pienen Jukajärven rannalla oli kohonnut Savonmaan toinen kirkko, joka suuren pispamme, Maunu Tawastin, toimella sai ensimäisen pappinsa.
Hän ei ollut vähempi sydänten lumoja, tämä mahtava Venäjän valtias, kuin Kolmas Kustaa aikoinansa, ja Savonmaan onneksi hänkin jo oli ennättänyt tehdä iki-muistettavan työn. Sillä nyt oli Savo jälleen päässyt luonnolliseen asemaansa. Raja oli kaukana, eikä enää ollutkaan mikään vihollinen raja. Viipuri oli jälleen Suomenmaahan liittynyt ja Savo oli siinä saanut luonnollisen satamansa takaisin.
Päivän Sana
Muut Etsivät