Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. marraskuuta 2025
Sinun pitää laittaman niin, että minä saan tuon äsköisen kappaleen; minä tahtoisin oppia sitä soittamaan klaverilla". "Minä sen kyllä lainaan sinulle", sanoi tohtorin vanhin tytär, joka oli kuullut Annin viimeiset sanat. "Mutta meillähän se on nelikätisesti soitettavana", sanoi toinen tytär. "Ja minä olen vaan kaksikätinen", sanoi Anni viisastellen.
Nämät viimeiset sanat olivat täydellisesti selittäväiset, ja ne herättivät kassanhoitajan terveen järjen. Alkavasta hulluudestaan huolimatta oli hän vielä kelpo numeromies, joka ajatteli selvästi ja järkevästi.
Voisiko ihmislapsi koskaan olla niin heikko, niin turvaton, niin avuton, ettei se löydä jotain elävää olentoa, joka on vielä turvattomampi ja avuttomampi kuin se itse? Tehkää kaikki kuten minä aijon tehdä, kun joulu tulee, ja sanokaa kaikissa kodeissa, kaikkien lasten sydämiin samat sanat, jotka minä tulen sanomaan siinä kodissa, jonne minä menen jouluvieraaksi!
II:seen hän sovittaa kaikki ne kaksitavuiset vokaaliin päättyväiset sanat, jotka taivutettaissa »muuntavat» toisen tavun kerakkeen »joko pehmentämällä tai tykkänään poisheittämällä»; esim. »rako, raon; mäki, mäen; lakki, lakin; parta, parran; pöytä, pöydän». III:teen hän taas latoo kaikki muut sanat.
Näitten sanojen suuri merkitys, jonka Cineas oli jo ennen tuntenut, näytti muuttuvan suuremmaksi, kun hän nyt kuunteli niitä uusissa oloissa. Hän ei voinut olla vertaamatta tätä kokousta siihen filosofialliseen kouluun, johon hän oli nuorena kuulunut. Hän tunsi, että tässä oli jotakin jumalallisempaa. Kovin erinkaltaiset olivat nämät ja Sokrateen sanat.
Joskus sattui Henriikka itse kuulemaan nuo pilkalliset sanat, ja ken voisi kummeksia, että ne kävivät ikäänkuin hieman kipeästi tuon ainoastaan kahdeksantoistavuotiaan tytön sydämeen. Lämpimällä ja lempeällä katseella silmäili hän kuin ennenkin lapsuuden ystäviä, jotka kyllä pitivät hänestä, mutta hän rupesi vähitellen karttamaan nuorten seuraa hänestähän tulisi vanha piika.
Muuta kostoa hän ei tarvitse. Julle Liljan vaimona et tule olemaan. Kuolemme yhdessä kurja, kurja petturi, kyykäärme!" Edvard keskeytyi puheissaan Klaaran ra'ottaessa silmiään. Hiljainen hengähdys kuului Klaaran huulilta, ja hän sopotti epäselviä katkennaisia sanoja. "Paetkaamme yhdessä kauvas kauvas tuntemattomiin maailman ääriin" oli Klaaran ensimäiset, selvät sanat.
Sanat eivät ole virinneet itsenäiseen yksilölliseen eloon, paloon, eivät hehku tuntemuksen liekkeinä; ne ovat vain sointuja tai elottomia, abstraktisia lauseen osia. Kaunis kielemme saattaa parhailla käyttäjillään kyllä soida ja laulaa, mutta se ei leimua tuntemusta.
Muistanpa ajan, jolloin palasin Münchenistä, jossa olin Riehliä kuunnellut, palasin, ja korvissani vielä soivat tuon suuren opettajan voimakkaat sanat meille, hänen oppilailleen: »maan sydämmeen, kansaan, valistamaan, nostamaan, herättämään!» Täynnä aatteita, kuumana ja hehkuvana minä asetuin tänne vanhaan perintökartanoomme. Tahdoin panna koko elämäni täyttääkseni opettajani neuvon.
Tiedettiin jo yleensä, ketä kaupunkiin odotettiin. Nämätkin rahat ovat siis häpeällä saatuja? Jalmari nyökäyttää päätään myöntävästi. Elise sytyttää setelit kynttilässä ja panee ne sitten pöydällä olevaan marmoriastiaan palamaan. Viimeinen. Ei koskaan enää. Nyt ne palavat, nuo kauheat sanat! Jos voisin polttaa ne sanat sydämestänikin, niin mielelläni menisin niiden kera tuleen.
Päivän Sana
Muut Etsivät