United States or Pitcairn Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Työväenkysymys, sovitus-oppi ja raittiusliike ja kaikenmoiset muut kysymykset taivaassa ja maassa olivat murtaneet hänen avioliittonsa onnettomaksi, karkoittaneet häneltä vaimon ja saattaneet hänet itsensä haudan partaalle. Saattoipa tosiaankin sanoa ihmisiä hulluiksi, vaikkeivät olisikaan syyllisiä mihinkään sellaiseen, josta heidät voitaisiin sulkea hulluinhuoneeseen!
Hänellä ei ollut siis tuota tavallista syytä, eikä hän ollut senvuoksikaan, kuin monet muut, hylännyt toivoa seurata sieluansa; sillä hätä ei ollut oven edessä; hän saattoi mennä köyhäänkin naimiseen, sittenkuin hän olisi saanut komppanian; mutta saattoipa hän mennä rikkaaseenkin, jos onni olisi hänelle suotuisa.
Ja nekö rukkaset hänet saattoivat luopumaan tuolta lupaavalta kauppa-alalta, jossa hänellä oli ollut niin hyvä menestys ja onni? Mistä minä tiedän. Saattoipa kyllästyä muutenkin, tai ehkä ei kauppa vedellyt, eihän se kovinkaan voine tuommoinen kaupankäynti lyödä leiville.
Liisa antoi hänen tietää... Saattoipa se tietääkin. Ja ei kai tässä hengen hätää ole, koska se nauroi. Ja siitä naurahtamisesta väheni paljon Matin ja Liisan pelko. Alkoivat katastella vaunua, sen seiniä, kattoa ja penkkejä, ja tarkemmin ikkunasta pihalle. Kiivakkata oli yhä menon kyyti. Metsä ei kuin vilahteli jälelle jääden.
Voi, voi! Tämmöisiäkö ne olivatkin. Mamma, mamma, kuka se oli? Pari pientä tyttöstä juoksi kilvassa hänen luokseen. Kauppa-Lopo. Kuka on Kauppa-Lopo? Hän on Kuopiosta. Niin ruma! Mamma, näittekö että hän nuuskasi? Nuuskasiko? Rouva nauroi. Saattoipa kyllä. Vinnin portaista kuului jyskettä, hän meni katsomaan. Lopo komusi alas, kantokuorma tavaraa sylissä.
Saattoipa melkein huomata heissä jotain sotaista. He heiluttivat sauvojaan niinkuin miehet, jotka osaavat keihästä käyttää. "Saadaanpa nähdä!" runoilija päätti, kannustaen hevostansa. Molemmat ratsumiehet ehtivät pian vaeltajain eteen, ja, sulkien heiltä tien, huusivat yhteen ääneen: "Seis, miehet!" "Mitä tämä on!" nuorempi vaeltaja ylpeästi kysyi. Runoilija heti vaikeni, kuin ukkosen lyömänä.
Naiset tavallisesti antoivat kuvitella itselleen kaikenlaista ja olivat valmiit vaikka kuolemaan jos vaan sattuivat saamaan liituviivan nokkansa eteen! Saattoipa se olla totta, arveli Thinka ... mutta koska kerran kaikki vastustivat sitä ja kun hän näki, miten isä ja äiti siitä huolistuivat, niin hän huokasi itku kulkussa, oli liituviiva todellakin vahvempi, kuin mitä hän kestää voisi...
Eipä kummakaan, jos wähän alakuloiseksi wetikin. Olihan kaksi heidän kunniapylwäistänsä sortunut ja tullut kaiken maailman pilkan ja naurun esineiksi. Saattoipa isännällä olla muitakin syitä alakuloisuuteen. Eihän häneltä woinut olla salassa, kuinka täpärällä heidän ennen niin loistawa taloutensa oli.
Tuskin kukaan iloisempi koskaan on, kuin Rahkosen vaimo oli kun kaupunkituliaiset, jauhot, kalat, kahvit ja sokerit kotiin tuotiin. Saattoipa nyt talvea hyvissä turvin odottaa. III. Jokainen tekee, niin kuin hyväksi näkee. Markkinain jälkeen meni apumies pois, sillä hänen kotiseurakunnassansa alkoi kiire työ, niin kutsuttu syksykiire.
Saattoipa niinkin tapahtua, että hän, jolle tuo karkeus oli tarkoitettu, tuskin huomasi sitä taikka ei ainakaan näyttänyt vähääkään kärsivän siitä, vaikka minä jo hädissäni olin luullut heidän välinsä jo vähemmästäkin ijäksi rikkuneen. Ja tapahtui yhtä usein niin, että hän, joka oli loukkaava puoli, ei edes ollut huomannut mitään loukkaavaa sanoissaan.