Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 27. toukokuuta 2025


Seuraavana aamuna ryhtyivät kaikki ryforsilaiset jälleen työhön. Pari päivää myöhemmin seurattiin Riselan tehtaassa heidän esimerkkiään, ja viikon kuluessa olivat lakkolaiset, Käppingen työväkikin lukuun otettuna, kykenemättöminä vastustamaan ylivaltaa, luopuneet vaatimuksistaan ja alkaneet työn.

Päällikkö kehui suuresti hänen toimeliaisuuttansa ja he päättivät heti lähteä kaupunkiin. Mutta jotta he eivät herättäisi huomiota, niin heidän piti kulkea sinne yksitellen ja yhtyä vasta myöhemmin torilla. He ryhtyivät heti matkahommiin ja olivat pian valmiit lähtöön. He pääsivätkin huomiota herättämättä kaupunkiin.

"Lähden", sanoi toinen, ehkä jäi paikalleen. "Odotapahan vähän;" arveli edellinen tyttöön katsomatta. "Toisen kerran," kuului hiljainen vastaus. "Siihen ollee pitkältä." Tyttö katsahti ylös. Thorbjörn taas nosti silmänsä häneen, mutta hetkinen kului, ennenkun he puheesen ryhtyivät. "Istuhan taas," sanoi poika hämillänsä. "En istu," vastasi tyttö ja jäi seisomaan.

Heti maalle noustuaan ryhtyivät tanskalaiset piirittämään ja ankarasti ahdistamaan pääkaupunkia Arkonaa. Heidän onnistui sytyttää kaupunginportin torni tuleen ja palo levisi, vaikka asujamet joukottain riensivät sammuttamaan. Kuninkaan käskystä tekivät tanskalaiset samaan aikaan rynnäkön. Asujamet silloin joutuivat niin ahtaalle, että he viimein antautuivat.

Kun he sitte ryhtyivät maalaamaan, osasi taas nuorempi, kokonainen mestari pensselin ja värien käytännössä, antaa vuorostaan monta ohjausta vanhemmalle, joita hän hyvällä menestyksellä noudattikin. Siitä seurasi, että nuorempi ei koskaan ennen ollut paremmin kuvaa piirustanut, vanhempi ei paremmin maalannut, kuin silloin.

Huomattuaan, että akkain yritys ei ollenkaan onnistunut, ryhtyivät sotilaat leikkiin tehdäkseen siitä lopun, ja nyt ruvettiin toden teolla valmistautumaan varsinaiseen kiduttamiseen tai siihen, joka kovimmin tulisi koettelemaan vangin rohkeutta.

»Kuolema, kuolema tästä tulee... Oi tuota pistosta. Kun pääsisi kotiin», valitti Hermanni. Miehet ryhtyivät tuumiskelemaan. Päätettiin viedä aluksi ainakin likimmäiseen taloon, tehdä kantotelineet ja kantaa, koska otaksuttiin mahdottomaksi, että lyötyä rattailla täristäen voitaisiin sinne saada. Muutamat miehet ryhtyivät heti tekemään kantotelineitä.

Tytöt sitoivat leveät vyöliinat eteensä ja ryhtyivät reippaasti osotettuun työhön; heille tuntui huvittavalta työskennellä tässä mallikelpoisessa kyökissä, jonka seinillä kupariastiat kirkkaina kiilsivät.

Syrjäiset poistuivat syvä apea mielessään ja talon omat naiset ryhtyivät ruumista pesemään. Isäntä oli koko ajan mukana, nostellen ja autellen, kannattaen päätä kun hiuksia kammattiin j.n.e. yhä kalpeana ja värisevänä, mutta auliina ja huomaavaisena. Palvelijat suorastaan ihmettelivät kuinka hänkin osasi kerran olla ihmisiksi.

Kaksi kanuunankuulaa perättäin sattui vanhaan myllyn pyörään, joka päästi viimeisen, valittavan huokauksen, siivet menivät virran mukana, runko romahti kasaan. Rattoisan myllyn sielu jätti siten maallisen majansa. Nyt ryhtyivät ranskalaiset väkirynnäkköön. Syntyi vimmattu taistelu lyönti-aseilla. Ruosteenkarvaisen taivaan katsellessa täyttyi laakso, ikään kuin murhaajaluola kuolleilla.

Päivän Sana

ahdistat

Muut Etsivät