Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. kesäkuuta 2025
Parhaimmankin naisen sydän on säälimätön kilpailijansa tuskia kohtaan. Mylady aukasi kirjeen yhtä innokkaasti kuin Ketty sen hänelle toi; mutta jo ensi sanoja lukiessaan kalpeni hän, rutisti paperin kokoon, loi Ketty'yn salamoivat silmänsä ja virkkoi: Mikä kirje tämä on? Se on vastaus armollisen rouvan kirjeesen; vastasi Ketty vapisten.
Johannes tarvitsi sitä takaisin. Silloin sattuivat hänen silmäänsä sanat: »Mitäkö hyötyä teillä on lupauksenne rikkomisesta? Aina enemmän kuin siitä, että pidätte sen.» Hän vilkaisi nopeasti Signeen, joka yhtä nopeasti vastasi hänen katseesensa. Kaikki nousivat. Johannes rutisti paperin ja pisti sen povitaskuunsa. Te säilytätte laskuja, huomautti Signe ohimennen.
Tuskin oli isä Hieronymus saanut nuo sanat lausutuiksi, kun ravakka käsi tarttui noihin papereihin, joita hän niin voitonriemuisesti ilmaan kohotti, tempasi ne hänen kädestään, rutisti ne kokoon, repi ne tuhansiksi palasiksi ja sirotti palaset ympäri vankilan lattiaa.
Kun hän ratsasti ulos tahi palasi kotiin, tarttui hän toisinaan ratokseen käsin siihen orteen, rutisti jalkansa yhteen hevoisen vatsan alle ja nosti, niinikään orresta riippuen, sekä hevoisen että itsensä ylös maasta. Eräänä kesäpäivänä ratsasti Knut herra kotiin metsäsoilta, missä hän muutamain kunnon aatelimiesten kanssa oli käynyt sorsia ampumassa.
Hän ei lukenut mitään, hän katseli vaan allekirjoitusta... Mikähän nimi lieneekään häneen niin kovasti vaikuttanut? Raivoisasti huutaen rutisti hän kohta kirjeen sormillansa. "Sinun Kristinasi," ulvahti hän kimakasti nauraen, heitti muodottoman paperin kauas luuvaan ja juoksi, hurjasti estäväisesti liikuttaen kättänsä, takaisin huoneesensa.
Tuskin koskaan ovat vastahakoisemmat silmät menneet umpeen. Niin nukkuivat he nyt kaikki kolme. Mutta pohjatuuli, joka oli ollut heille seuralaisena merellä ja saattanut heitä aina tänne majaan saakka, se ei levännyt. Se rutisti mökin lahonneita puuseiniä, riipoi puiden paljaita oksia ja yltyi viimein täydeksi rajumyrskyksi. Oli sitten seuraava toukokuu.
Samana hetkenä, jona hän tietää, jona hänen täytyy tietää jos hänellä vaan on silmät lukeaksensa ja sydän tunteaksensa puhuvani kaikesta, rakkaan isä-vanhukseni elämästä ja kuolemasta, saattaa hän puhua ilmasta, päänkivusta ja hovineitsyen laiskasta kädestä..." Roosa rutisti suuttuneena kirjeen myttyyn ja viskasi sen uunin liekkeihin. 'Sydämellinen ystävyys! sanoi hän.
Tällä paperilla ei ole mitään tekemistä ratsuväenhevosten kanssa, siinä on ohjeita amirali Villeneuvelle, että hänen on keskitettävä laivastonsa, niin että hän vallitsee Kanavaa. Antakaa minulle se paperi, niin minä luen sen teille." Hän sieppasi paperin rajulla liikkeellä, joka oli niin ominaista hänelle. Vaan tuijotettuaan sitä jonkun aikaa rutisti hän sen kokoon ja viskasi pöydän alle.
Päivän Sana
Muut Etsivät