Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Kasvoista näkyi salainen hymy, mieli tuntui olevan hyvällä sijalla ja soma itseensä tyytymys majaili povessa. Ja kaikki asiat tuntui olevan niin hyvällä kannalla kuin voi olla. Viime yönä oli Jukke salaa muista antanut Purolan Eljakselle kaksi tynnyriä rukiita ja saanut niistä viisikymmentä markkaa. Ne olivat liivin povitaskussa ja tuntuivat ikäänkuin lämmittävän miehen mieltä.
Mies vaan hymyssä suin riisui vaatteitaan, sen tehtyä istui hän juhlallisesti pöytätuolille ja sanoi vakavana: "tiedä, Leena, tuo tyttö tuottaa meille kaksi tynnyriä rukiita joka vuosi." Leena ei tuota ensinnä tahtonut uskoa, mutta täytyihän se, kun mies vakuutti, että tämän asian todistaa vaikka kirkkoherra.
Kun äiti oli tuonut täyteen repun, sanoi Juha: Lähden tästä ja saatan ehkä viipyäkin. Olkaa tässä niin kauan. Tehkää Kaisan kanssa työt ja minkä apua tarvinnette, se ottakaa. Tuoss' on eloaitan avain, hinkalossa on rukiita, millä palkan maksatte. Ethän vain lähtene sen jälkeen? Senkö? Sen jälkeen lähden. Yksinäsi? Yksinäni toin hänet kerran ennenkin. Et tainnut saada toveria?
Ja kun hän sen huomasi, niin istui hän laskemaan, mitä ne rahassa tekevät: "Kahdeksantoista tynnyriä rukiita, nykyisen hinnan jälkeen, kaksikymmentäkolme markkaa tynnyri, tekee neljäsataa neljätoista markkaa; kahdeksan tynnyriä ohria, kahdeksantoista markan jälkeen, tekee sata ja neljäkymmentäneljä markkaa; viisitoista tynnyriä kauroja, yhdentoista markan jälkeen, tekee sata-kuusikymmentäviisi markkaa ja kaksikymmentä tynnyriä perunoita, neljän markan jälkeen, tekee kahdeksankymmentä markkaa, eli yhteensä kahdeksansataa ja kolme markkaa.
"Kuusi tynnyriä rukiita, viisikolmatta markkaa tynnyri tekee sata viisikymmentä, yhteensä kaksisataa kymmenen. Kahvia ja sokuria..." "Ei, hiljaa nyt." "Ei ei, viisas tyttö ajattelee vielä: mamma tarvitsee kahvia aamulla, kupillinen kymmenenpenniä, ja jälkeen puolenpäivän, kymmenenpenniä, ja pikku lisätippa, puolitoista kupillista, niukasti laskettu..." "Mutta mihin se menee?"
Minä olin väliin pitänyt pieniä kahvikutsuja kaupungin köyhille lapsille, oi, kuinka nuo pienet juhlat minusta olivat hauskoja, ne olivat iloni, elämäni valokohta, johon aina kaipauksella loin katseeni. Mutta ne olivat nyt mennyttä; ei minulla ollut varaa saada itsellenikään kuppia kunnollista kahvia, vaan sekoitin siihen rukiita saadakseni sen halvemmalla, saati sitte tarjota muille.
Ruustinna lupasi jostain hankkia hehdon rukiita, kaksi kiloa voita ja viisi kiloa sianlihaa nyt aluksi ja kun viikon perästä teille kuului lehmä poikivan, niin kyllä nälän pöhö häviää kuin tuuleen. Ravinnon puutteen takia se on, ei se mistään muusta ole, sanoi Mooses ja tiukkasi Nellan ohjaksia.
Voi kuinka hyvältä heistä nyt tuntui, kun heillä oli oman työn, oman vaivan hedelmänä jotain koossa vastaisen varaksi; tuntuivatpa he mielestänsä oikein rikkailta. Kun oli saatu rukiita irti, kylvi Jaakko omilla uutisillaan tekemänsä suopellon, johon meni siementä kaksikymmentä kappaa. Sitten rakensi hän aidan uuden kylvönsä ympärille, ja se ei tarvinnut olla korkeaa, kun vankat ojat olivat apuna.
Onko tämä palkka siitä, mitä minä olen edestänne tehnyt? Minun kertomuksieni kautta olette saanut etuja, joita kuka hyvänsä, voisi kadehtia. Valtio tilaa teiltä 10,000 tynnyriä rukiita, nälkääkärsiville maassamme, ja maksaa 20 riisiä tynnyristä ja eno Jobilla on myös osansa siinä, sillä huhut hänen suuresta rikkaudestaan ovat edistäneet minun toimenpiteitäni. Kas tässä on tilaus!
Päivän Sana
Muut Etsivät