Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 21. heinäkuuta 2025
"Saanko kysyä," sanoi hän, "minkä kaupungin näen tämän kukkulan juurella?" "Minkä kaupungin?" huudahti torvensoittaja; "ei, kovin pitkälle tämä menee. Täällä kuljeksii tuo roisto Auringonvuoren ympärillä, ja kysyy suuren Granadan kaupungin nimeä!" "Granada; Madre di Dios! onko mahdollista?" "Eipä lienekään!" vastasi rumputtaja; "etkä myöskään tienne ajatella, että tuolla näet Alhambran tornit?"
Ruunun roisto, Jämsän jättö, kovan onnen Kokki, Rahan kurri, velan herra koko tämä Kokki; Monen miehen mieltä myöten teki tämä Kokki, Jolla oli, siltä otti, peijakas kun petti.
Syvimmässä sielussaan hän jo tunsi olevansa roisto, jonka täytyi hävetä katsoa ihmisiä silmiin, ja kuitenkin hän vanhasta tavasta ja tavanmukaisilla itseensä luottavilla liikkeillä nousi ylös lavalle ja istuutui paikallensa toisena esimiehestä, jalat ristissä ja komeillen rilleillään. Syytettyjä oli myöskin jossain käytetty.
Kohtuutonta vääryyttä vasten kaikkea ystävyyttä olisi, jos minä ystävällisen tarjouksesi omaksi hyväkseni väärinkäyttäisin. Mene siis vaan kotiin, veikko kulta, ja älköön tuon tarjona olevan kunnian menettämisen pelko sinun untas häiritkö. Ole sinä huoleti, kyllä sinä saat taistelunvaatimukseen vastata, niinkuin sinulla onkin täysi oikeus, koska tuo raaka roisto sinulle pahaa teki".
"Tiedä huutia kirottu roisto, ellet heti mene tiehesi!" keskeytti hän itseään, tempaisten kalotin paljaasta kiireestään ja heitti sen avonaisesta ovesta kyökkiin kissaa kohti, joka juuri oli hypännyt pöydälle siepataksensa toisen teurastetun kyyhkysen. Hän lyhkytti keittiöön ja ajoi kepillään kissan pihalle, jonka jälkeen sulki oven keittiöön, jossa ei ketään näkynyt.
Kas siinä, roisto, ja siinä ja siinä!» toistelin minä hakata mäikyttäen samalla itseäni nyrkillä olkapäihin ja reisiin sekä päästellen aina sekaan kokonaan toisella äänellä suomalaisia kirosanoja. »Mitä siellä on tekeillä?» kuului nyt äänekkäämpi kysymys aukolta.
Omissa silmissään oli hän nyt konna ja roisto, nimi jota hän oli niinkauvan peljännyt, kammonut ja välttänyt, ettei hänestä kukaan voisi semmoista sanoa. Hän suostui jäämään vielä Amerikkaan yhdeksi vuodeksi. Mutta pitkältä se hänestä tuntui, ja yhtenään hän puhui vaimostaan ja lapsistaan. Kun määrä-aikamme oli kulunut täyteen, aloimme hommata lähtöä.
Vapaaherratar oli sen jälkeen muutaman päivän pysynyt huoneissaan, mutta Reeta oli huomannut, että hänen suunsa ja kasvonsa olivat turvoksissa". "Tuo roisto! Hän on lyönyt häntä! Minä pidän valani, minä kostan!
Vaimo kuuli hänen äänensä, hän kääntyi portailla ja huusi kaikkein kuullen: "Olen, muistava tätä päivää; sinä et ole saava unta silmiisi, ei rauhaa yöllä eikä päivällä, niin kauan kuin Guro voi jaloillansa kulkea. Minä seuraan sinua ja pidän sua muistossa vaikka minne kulkisit, sinä roisto, minä kiroon sua ja toivon sinulle pahaa jokaisella hengenvedolla, niin kauan kuin elän.
THERSITES. Pidä kiinni lutkastasi, kreikkalainen! Iske lutkasi puolesta, troialainen! Se rannus, se rannus! HECTOR. Ken olet? Hectorinko vertainen? Oletko arvon mies ja aatelinen? THERSITES. En, en; olen roisto, halpa, ilkeä hylky, perin ruokoton ryökäle. HECTOR. Sinua uskon, elää saat. THERSITES. Jumalalle kiitos, että minua uskot; mutta rutto taittakoon niskasi siitä, että minua pelotit!
Päivän Sana
Muut Etsivät