Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025


"Voi, isä!" vastasi rohkeutensa kadottanut rakastaja; "hänen silmistänsä näen, hänen kyllä minusta pitävän sen verran, että hän tahtoo olla minun Valenti-kumppalinani varsinkin koska se teille on mieluista vaan eipä kuitenkaan niin paljon, että hän tahtoisi ruveta vaimokseni". "No menes nyt hiiteen, sinä kylmä-sydäminen, miehuudeton pöllö!" vastasi isä.

Hän kokosi kaiken rohkeutensa ja sanoi jokseenkin lujalla äänellä, vaikka sydän sykki milt'ei kuuluvasti: "Jumalan laupeuden kautta, antakaa minun mennä! Minä aivon noutaa lääkäriä erään kuolevan luokse. Tohtori Snobbers asuu parinkymmenen askeleen päässä!"

Vihdoin roomalaiset, persialaiset ja trakialaiset menettivät rohkeutensa, kun näkivät, ettei heidän ponnistuksensa auttanut goottien elävää kilpeä vastaan, joka tuhosi keihäällään aina etummaisen, rohkeimman heistä. He alkoivat horjua. Italialaiset huusivat huolissaan Cethegusta ja pakenivat. Cethegus heräsi pitkällisestä tainnostilastaan. "Syphax, eheä keihäs!" "Seis", huusi hän.

Toisella puolella aikoi hän levähtää vähän aikaa, ja sitten jatkaa yöllistä kulkuaan. Moni mieskin olisi katsonut kovin kolkoksi tällaista vaellusta aution metsän läpi yön pimeydessä. Mutta Anna ei ollut pelkuri; ja tämä matka oli hänen ainoa pelastuskeinonsa ja siihen hän jo kauvan oli valmistautunut ja koonnut kaiken rohkeutensa.

Mutta ruotsalaiset pääsivät onnellisesti ylitse koko suuren sotaväkensä kanssa, ja rohkeutensa menettänyt tanskalainen sotajoukko osaksi hajoitettiin, osaksi vangittiin. Kaarle Kustaa, joka tuli jäljessä, näki tappelun, mutta ei nähnyt sotajoukkonsa nopeata voittoa.

Uhkaava vaara kauhistutti häntä, ja hän vetäytyi muutamia askelia takaperin, turhaan koettaen jälleen sytyttää soittoansa, joka oli kokonaan kastunut. Hänen rohkeutensa katosi. Mielen jäntevyys ja voimien ponnistus näyttivät hyödyttömiltä. Hän oli juuri epätoivoon heittäymällänsä, kun joku valo, joka laveni vallitsevassa pimeydessä, veti hänen huomionsa puoleensa.

Haloo, haloo! kaikui ääni kumeasti etäisyydestä. Haloo! huusi Meeri niin kovaa kuin saattoi, ja muutamia minuutteja myöhemmin kuului tuttu ääni aivan läheltä. Se oli Freedrikin ääni. Kuinka, hyvänen aika, olette tänne tulleet? Meidän oli aikomuksemme lähteä Kuusimäkeen viemään ruokakoppaa teille vastasi Meeri, joka heti sai takaisin rohkeutensa, kun pelastus oli lähellä.

Vieras itsekin nähtävästi huomasi esiintymisensä outouden; hän kävi hämilleen ja tapaili sanojaan. Astukaa lähemmä! sanoi kreivi Horn sillä ylhäisen kohteliaalla äänellä, millä hänen asemassaan oleva mies puhuttelee alhaisempaansa, kun tämä pelkästä kunnioituksesta kadottaa rohkeutensa. Olette tahtonut puhutella minua. Mikä on nimenne?

Moni menetti rohkeutensa niin kokonaan, että lasketti itsensä nuorilla alas muureilta ja pakeni. Tässä surkeassa tilassa teki hurskas usko ihmeitä.

Vuodesta 1756 vuoteen 1763 raivosi n. s. seitsenvuotinen sota, jossa Itävalta, Saksi, Ranska ja Venäjä ja lopulta Ruotsi olivat toisella puolen, Englanti ja Preussi toisella. Fredrik II alkoi itse sodan, kun hän huomasi, ettei sitä voinut välttää. Hänen rohkeutensa, hänen neronsa tässä taistelussa ylivoimaisia vihollisia vastaan herätti hänen vastustajissaankin ihailua.

Päivän Sana

anteckna

Muut Etsivät