Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. toukokuuta 2025
Anna Liisa tyrmistyi niin, ettei tahtonut saada sanaa suustaan. Hän näki selvään pojan olennosta, että se on johonkin syyllinen. Hyvä Jumala! Mitä se on Ristel tehnyt? huudahti Anna Liisa kauhistuneena. Varastamassa se on ollut isähyväkkäänsä kanssa. Tokko lienee viimeinen varkaus sen vanhempi kuin mennä yönä.
Ristel oli kääntynyt syrjittäin katsomaan äitiään, joka myös katseli palautuvia, kunnes kärryt tien mutkassa menivät näkymättömiin. Nyt, kun puutteinen vuosi ahdisti kaikkia, näki Malinen, että hänen rahansa menivät kuin kuumille kiville. Velkojat kyllä vähenivät, mutta kukapa sen tietää, milloinka ne loppuvat.
Nuo kiroukset uudistuisivat, ja ne mahtaisivat tulla miehisten miesten välillä kauheiksi. Ei taida tulla hyvää siitäkään. Elämä vaan muuttuisi kahta pahemmaksi, ja hän itse tulisi miehensä vihoihin. Parempi taitaisi olla, ettei isä pääsisi tietoon, jospa sen ehkä saisi muuten. Anna Liisa turvautui toiseen hakijaan, omaan Ristel poikaansa, joka oli jo lopumma kymmenvuotinen.
Ristel oli näet enonsa välityksellä päässyt puotipojaksi muutamalle toisen pitäjän maakauppiaalle. Sieltä tulikin kohta kirjeessä kuusi markkaa ja lupa, että hän pyytää vielä lisää isännältään, jos äidillä on hyvin puute. Muuten kirjoitti hän olevan itsellään hyvän olla ja kyseli arasti, miten isä ja ukkivaari ovat.
Jaksatko sinä kantaa sitä nyyttiä, kysyi Anna Liisa. Poikasten urhoollisuudella heitti Ristel nyytin toiselle olkapäälleen ja vakuutti jaksavansa. He kulkivat vielä vähän matkaa yhtä äänettöminä. Levätään tuossa vähän tien vierellä, sanoi Anna Liisa ja heitti nyytin kädestään. Poika teki samoin ja lähti katselemaan puolukoita puiden juurilta. Tokko tuolla lienee, tulehan tänne istumaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät