United States or Turkmenistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Rask'ilta erään teoksen, ehkäpä hänen islantilaisen kielioppinsa, josta Renvall kirjeessään lokak. 14 pää 1818 sanoo Rask'ille, ett'ei se silloin vielä ollut ostettavissa Turun kirjakaupasta. Raskille Pietariin, jossa Rask vielä v:na 1819-kin jonkun aikaa oleskeli, matkustettuaan sinne jo kevätpuolella vuotta 1818. Kun Renvall sitten kirjeessä tammikuun 2 p:ltä 1819 mainitsee prof.
Lokakuun 14 päivän kirjeessä v. 1818 Renvall kuitenkin vihdoin lupasi sanakirjatyössään koettaa totuttaa itseään tähän uuteen merkitsemistapaan ja siten lähemmin koetella sen etuja, vihdoin sitten puhtaaksikirjottaessaan ratkaistakseen, onko hän lopullisesti käyttävä vanhaa vaiko uutta kirjotustapaa.
Avustajaksi Renvall'ille tähän työhön hän esitti taitavaa suomen kielen käyttäjää, yliopiston apulaista R. von Becker'iä. Renvall sanoi ihastuvansa, jos tulisi saamaan suuremmoisen sanakirjatyön suoritettavakseen, mutta Becker'iä työtoveriksi ei hän halunnut. Maisteri Savenius olisi sellaisessa suhteessa ajatukseni mukaan parempi.
Kuinka tämä oli tapahtuva, siitä oli eri mieliä; muutamat, joiden etupäässä oli Renvall, tahtoivat perustaa uuden kirjakielen Länsi-Suomen murteelle, toiset, erittäinkin Becker, itämurteen nojalle. Tämä kiista päättyi vasta Lönnrot'in kautta, joka yhdisti molempain periaatteet. Melkein kaikki olivat kuitenkin yksimieliset siitä, että yhteinen kirjakieli oli aikaan-saatava.
Ensi kehoituksen tähän työhön antoi mainio tanskalainen kielentutkija Erasmus Rask, joka siihen aikaan matkusteli Suomenmaassa ja monin tavoin edisti Suomen kielen tutkimista. Hän sai venäläisen tieteenharrastajan, kreivi Rumjantsov'in, suostumaan Renvall'in sanakirjan kustantamiseen. Ssn ohessa Renvall on antanut ulos muitakin Suomen kieltä koskevia kirjoituksia.