Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Hyvä, minä tulen teidän luoksenne ravintolaan huomenna kahdentoista aikana; ja minä kehoitan teitä hakemaan yösijaa tuossa vastapäätä meitä olevassa ravintolassa, jonka nimi on Kultainen Karitsa. Olen kuullut että siellä matkustajia hyvin kohdellaan ja että siellä on hyvät passarit."
He päättivät niin ja likistivät toistensa kättä, ja Mathieu toimitti asiansa ja söi sitten aamiaista pienessä ravintolassa de Clichyn kadun varrella, jolla suunnalla hänellä oli ollut asioita.
"Kadottakoon hän kaiken toivon jälleen nähdä poikani ja kuolkoon hän siitä". Hän repi kirjeen palasiksi raivoissaan. "Näkyy olleen indiani, joka on tuonut kirjeen tänne muassaan", huomautti Manangani. "Niin, joku meikäläisistä on sen tehnyt. Hän on tiennyt, että minä usein käyn tässä ravintolassa, mutta minä en koskaan enään tule tänne. Palatkoon veljeni vuorille.
Vielä myöhään yöllä, kun Avojalka juuri oli tuonut vettä mustalle Marannalle ja täysi leili päälaella kulki synnyintalollensa, tuli hänen vastaansa Johannes, joka oli matkalla yömajaansa ravintolassa. Hiljaa lausui tyttö: "Hyvää yötä!" "Kas, sinäkö siinä olet?" sanoi Johannes, "minnes sinä vielä vettä viet?" "Mustalle Marannalle". "Kuka se on?" "Köyhä, kipeä eukko".
»Enköhän saisi vielä tätä yötä viettää siinä ravintolassa, jossa söin aamiaiseni, hyvä eno?» kysyi nuorukainen kenties, niinkuin moni muukin uusi rekryytti, arvellen, että jotain voisi voittaa yhdellä ainoallakin vapaudessa vietetyllä yöllä.
Pian kortit lentelivät edestakaisin pöydällä, ja niihin kiinnitettyinä olivat kortinlyöjien silmät sekä mielet. Näin kului heidän aikansa ravintolassa siksi kuin toisen päivän aurinko koitti, mutta tämmöinen näky inhottaa, ja sen vuoksi on paras jättää heidät ravintolaan. SEITSEM
Hän tuli ajaen kaksi postihevosta vaunujen edessä, herätti raittiuden ravintolan, ja sitten minua hevosta katsomaan, ja oli vallan vimmoissaan kun hän ei saanut groggia raittiuden ravintolassa." "Sen kyllä uskon. Minä toivoisin, että hän olisi saanut grogginsa; se olisi saattanut hänen paremmalle tuulelle.
Kuinka kovin hämmästyinkään, kun, katsahdettuani häneen, tunsin hänessä Ivan Ivanovitsh Surinin, joka ennen vanhaan oli voittanut minulta sata ruplaa Simbirskin ravintolassa. "Onko mahdollista?" huudahdin. "Ivan Ivanits!! Sinäkö?" "No ihme ja kumma, Pietari Andreitsh! Sepä hauskaa! Mistä matka? Terve, veikkonen! Etkö suvaitsisi pistää korttia sinäkin?" "Ei, kiitoksia!
"Ystäväni, mitä tämä kaikki merkitsee? Missä minä olen? Mistä te tulette? Tämä ei ole minun kärryni, tuo ei ole minun hevoseni." "Molemmat ovat tallella täällä takanamme," sanoi Dufay ystävällisesti; "ja kun olen teille tämän sanonut, en puhu enää mitään ennenkuin te olette oikein rauhassa Lion d'Or nimisessä ravintolassa. Katsokaa! Tuolla näkyy jo valo kaupungista. Nyt ei puhuta sanaakaan enää."
Ehtoolla tänäpänä juotiin ravintolassa monta maljaa kirkkoherran kunniaksi ja vähälle Juosepille, eikä väsytty kertomasta toinen toisellensa epälukuisia seikkoja yötisestä retkestä. Oli toinenkin aine puhuttavana, mutta se oli jo puolipäivän aikaan melkein lopen pakistu; me tarkoitamme sitä onnettomuutta, kuin oli tapahtunut Heljemyllyllä.
Päivän Sana
Muut Etsivät