Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. heinäkuuta 2025
"Rakkahimpani," sanoi Thorsen, "älkäät uskoko jokaista henkeä, mutta koetelkaatte henget, ovatko ne Jumalasta! Sillä monta väärää profeettaa on maailmaan tullut." Saara Hurri navahutti nyrkkinsä pöytään ja viskasi Raamatun laattialle. "Lukkari!" äyhkäs hän. "Minä kiroan sinut, sinä olet Jumalan vihollinen!"
Hänen kielensä on puhdasta ja rikasta, vaikka hän oikeinkirjotuksessa pysyttelee lähemmin »raamatun suomessa» eikä ole omaksunut uudenaikaisen suomen sanoja ja lauseparsia. Mainitessaan Jak.
Hän oli lukenut raamatun läpi eikä siinä näkynyt olevan hänelle mitään uutta, mutta yhtäkaikki hän tahtoi sitä kuunnella ja lakkasi työstään, kun oli tulossa paikka, jota hän ihaili... Jos sillä ei olisi ollut tuo synkkä ja ruma puku, olisi se ollut ulkonaisestikin yhtä kaunis kuin kuka muu tyttö tahansa, joita Antero oli nähnyt.
Tästä näkyy, että vanhat kristityt ovat oikein käsittäneet ja oikein käyttäneet raamatun kertomusta lesken rovosta. Tämä on todellakin vapaamielistä ja Kristuksen hengen kanssa yhtäpitävää, ett'ei lahjaa mitata metallilajin, vaan sydämen tarkoituksen mukaan. Jospa me oppisimme tämän voidaksemme tutkia itseämme, josko me te'emme, mitä me voimme tehdä, ja josko me ilolla te'emme, mitä te'emme.
Sen päivän aamuna oli melkein koko sahan työväki kokoutunut hänen pihalleen toivottamaan hänelle onnea ja jättämään hänelle muistolahjaksi korukansiin sidotun Pyhän Raamatun.
Eikö sinulla ole yhtään kirjoja?" kysyi Lind. "Minulla on vaan katekismo ja raamatun historia. Olisin niin iloinen, niin iloinen, jos minulla olisi semmoinen kirja kuin tänä.
"Olen lainannut sen isännältäni", sanoi hän, "tahdotko lukea minulle vähäisen?" Liv otti Raamatun ja kävi istumaan. "Lue sama paikka, jota kerran luit, tuosta tuhlaaja-pojasta", sanoi Aslak, "minusta se sopii paraiten".
Nuori matkustaja oli pääasiallisesti tyytyväinen oloonsa tuvassa, jossa mikään ei ilmaissut enempää, kuin että se oli varakkaan ruotsalaisen talonpojan maja, ottamatta lukuun muutamaa kaunista vaskipiirrosta, jotka tavallisten Jönköpinkiläisten puupiirrosten asemesta koristivat seiniä sekä että ikkunalaudalla raamatun ja virsikirjan vieressä, myös oli maanviljelyskirjoja.
Tosin ei heidän aarteensa ollut Raamatun eikä muiden kirjojen lehtien välissä, mutta sen enemmän oli niitä kyläläisten päässä ja sydämessä, sillä he olivat Jumalaa pelkääväistä kansaa ja kokivat pitää lastensa kasvatuksesta hyvää huolta.
Sitä käytti hän iltaisin ollessaan tavallista surullisempi, mutta hänestä tuntui miltei aina, että mitä hän luki, oli tyhjää ja sisällyksetöntä. Hän istuutui kirjotuspöytänsä ääreen, laski kätensä raamatun kannelle ja kuiskasi: "Jumala, jos sinä minua estit kuolemasta, niin täytyy myös sinun opettaa minua elämään..." Hän avasi raamatun umpimähkään.
Päivän Sana
Muut Etsivät