Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025


Pohjalaisen vilkas, levoton, toimellinen ja kärsimätön luonto näkyi sellaisissa tiloissa jo lapsissakin. Jo kello kolmen neljän aikoina aamulla olivat lapset puhtaina juhla-puvussansa liikkeellä. Sitte kiiruhtivat saatuaan juuston leipää tai vähän rahaa taskuunsa ulos koulua kohden. Ilosta ja pakkasesta väristen juoksivat he koulu-huoneen ympäri kello viiteen asti, jolloin ovet avattiin.

Niin paljon, kuin Venäläinen voikin syödä, jos se ei hänelle mitään maksa, elää hän kuitenkin yleisesti hyvin niukalla. Tyytyväisyys on myös yksi Venäläisen kansallisluonteen pääpiirteitä. Hän pysyy uljaana ja iloisena suurimmissakin puutteissa. Pohjalaisen vanha vieraanvaraisuus on vielä Venäläisen kansallisena hyveenä.

Joka suoni Pohjalaisen kasvoissa oli paisunut ja silmät iskivät tulta. Hän antoi kätensä Hintsalle, lausuen: "Nyt tahdon seurata neuvoanne. Kuka olette". Asemies lyhyesti mainitsi nimensä ja olonsa sekä mitä hän tiesi Haraldin hankkeista, ja ilmoitti myöskin lähtevänsä Karjalan maille hakemaan nuorta Kurkea, jos tämä enää elävissä olisi.

Ylpeän pohjalaisen sisuksia kutkutti tämä pilkka katkerasti.

Eikö se ole merkillistä! ihmetteli Henrik yhä. Kaikki on vierasta ja sen keskellä on kotoinen paikka. Uuno haukotteli. Ja mikä kohtalon kumma leikki on juuri Johanneksen tänne toimittanut, joka oli niin perin pohjin savolainen, ja naittanut hänelle pohjalaisen vallesmannin tyttären ! Saamattomuus, sanoi Uuno, joka oli matkasta väsynyt. Ei, ei, et sinä ymmärrä mitä minä ajattelen.

Totisesti on yhdeksäntoista vuotiaalla naapurillani oikea pohjalaisen sisu, mutta kestäneekö se sittenkään taistelussa Mashkevitshin häijymielisyyttä vastaan? kysyn huolestuneena itseltäni. Neljäs päivä on kulumassa. Iltapuolella tuo osastonvartia sanan, että Mashkevitsh on luvannut V:n tavata siskoaan. Hurraa! Venäläisen tutkintotuomarin häijyys on lannistunut suomalaisen sisun edessä!

Siististi puettuja naisia näkee harvoin kaduilla eikä koskaan yksinään. Palkongilta, jossa papukaijat ja apinat kiipeilevät eläväin kukkain ja pensasten seassa, kuuluu pohjalaisen korvaan harvinainen mutta samalla kauniisti kaikuva puhe. Suuri isännätön koirakarja juoksentelee ympäri kaupunkia puhtauspoliisin virkaa pitäen.

Niin oli sitten käynytkin, että Johannes oli ruvennut papiksi. Kahdessa vuodessa hän oli suorittanut kaikki tutkintonsa ja joutui papin-apulaiseksi kauas Pohjanmaan pitäjään, ja puolen vuoden perästä sieltä kuului, että hän oli mennyt kihloihin erään pohjalaisen neidin, Alina Bäckin kanssa, joka oli naapuripitäjän vallesmannin tytär.

Sillä kannalla vielä oltiin, ei ollut kihlausta eikä siihen paljon puuttunutkaan, kun eräänä päivänä havaittiin, että Josefina olikin lähtenyt lipposiinsa. Lapsensa jätti ja meni erään pohjalaisen seurassa jatkamaan irtonaista elämätänsä. En ole hänestä sitte kuullut. Ehken lienee kuollut kehruuhuoneessa. Jooseppi kasvatettiin tässä talossa, ja on sitten aikaihmisenäkin täällä oleskellut.

"Antti on puhunut niinkuin uskollisen pohjalaisen sopii. Me tahdomme pysyä valassamme, jonka olemme tehneet kuninkaallemme, Kustaa neljännelle, ja petturi on se, joka uskollisuutensa rikkoo". Antti jatkoi: "Te tiedätte ettei vielä ole montaa päivää kulunut sittekuin joukkomme voitti ensimmäisen voittonsa Siikajoella. Eipä mahda pitkä aika kulua ennenkuin uudestaan paukkuu.

Päivän Sana

koiraksilta

Muut Etsivät