Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Yksi kaksi kolme Miranda laski niitä kymmenen ja arveli, että kaipa niitä oli vielä enemmänkin. Pian emä piiriä lennellen palasi paikalle katsomaan, millä kannalla olivat asiat. Se näki Mirandan kumartuvan ja poimivan maasta yhden sen rakkaista ruskeista keräsistä ja sitten vielä toisenkin, uteliaana, mutta hellävaroen.
Siinä oli kaikenlaisia vanhoja englantilaisia ja saksalaisia romaneja, ranskalaisia näytelmiä, kirjailijoita, jotka olivat olleet päivän sankaria aikoja sitten. Siinä oli semmoisiakin kirjoja, joita ei herra Jansen tietänyt omistavansakaan, ja semmoisia, jotka hän heti pisti metsästystakin suuriin taskuihin. Tämä oli ikävä seikka isälle, joka juuri oli koettanut sulkea tuota piiriä tyttäreltänsä.
Minä oleksin ulkona itsestäni. Olin laahattu kodistani kadulle, sydämmestäni maailmaan, joka minua kohiskeli kuin lapset leikissä keilojaan. Sillä uskoni ei ollut minua kasvattanut suurta maailmaa, vaan ahdasta piiriä varten. Maailma ja elämä ei kysynyt mihin olin kasvanut, se vaan otti ja riuhtoi, viskeli mihin osui, että retkahteli itse olis minun pitänyt tietää ja tahtoa.
Mutta yht'äkkiä tunkeusi Crawford esiin keskelle piiriä, vetäen Le Balafré'ta perässänsä, joka kömpelönä ja hämillään seurasi häntä, niinkuin vitjoista talutettu vastahakoinen koira. Crawford huusi: »Viekää pois kaikki nuo taljanne ja turkkinne ja maalatut rautalevynne! Se vain, joka tappoi itse metsäkarjun, saattaa tuoda esiin sen torahampaat!»
Päivän Sana
Muut Etsivät