Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. lokakuuta 2025
»Ja nyt minä tahtoisin antaa teille perintöni», puhui sairas tyynemmällä äänellä. »Siihen liittyy paljo ajatuksia, toivomuksia ja rukouksia, oikeastaan koko minun elämäni raskain ja rakkain. Enkä minä ole ainoa, joka olen sellaisia haavoja kantanut. Niitä on monia, vaikka maailma ei niistä tiedä, sillä vaimo voipi kärsiä suuria kärsimyksiä niitä kenellekään ilmottamatta.
Olihan hän jo melkein hautajaisensa viettänyt... Tuota pulmaa hän mietti asemalta kävellessään. Ja siinä tuli lääkäri vastaan. Mitä, sinäkö hengissä, ja noin pulskassa karvassa? Niin, sinä petit minut. Nyt olen joutavastaan syönyt loppuun perintöni, ja miten nyt kehtaan esiintyä...? Kiitä onneasi, että olet syönyt! Elämää täytyi nyt ruveta ajattelemaan yhtä paljon kuin äsken kuolemaa.
Mutta valmis olen vannomaan ristin ja alttarin kautta ja taivaallisen perintöni sekä kuninkaallisten vanhempaimme sielujen kautta "
Neuvoskunta on epäilemättä hyvin älykäs, mutta ... eikö täällä ole yhtään onnen tiettyä suosikkia, jolta voisin vaatia laillisen perintöni? Neljännestä yli yhdeksän. Onpa aika suorittaa asia numero viisi.
Tiedätkö, mitä aion tehdä, kun saan perintöni joll'ei isä tee minua perinnöttömäksi, johon hänellä kyllä on paljon syytä...?" "En, mutta luulenpa, ett'et anna sen jäädä kassakaappeihin..."
Hän tunsi nyt itsensä jonkunlaiseksi palanneeksi varjoksi haudantakaisista maista, jolle tämä elämä tavallaan oli luvatonta leikkiä. Vaan leikitään nyt, ajatteli hän. Minä olen tosin syönyt perintöni ja viettänyt hautajaiseni, vaan jos sillä olen terveyteni voittanut, niin on se pääoma arvokkaampi entistä. Ja tuo kuolemanunelmakin, olihan sekin tavallaan hauska, rattoisa unelma...
Päivän Sana
Muut Etsivät