Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 22. kesäkuuta 2025
Itse vakavuuskin rakasti tähän aikaan ruusuilla leikkimistä. Paul tapasi voimakkaan nuoren miehen, joka, ollen kooltaan keskinkertainen, oli ankarasta työstä jo vähän kumarruksissa, puettuna yksinkertaiseen harmaaseen takkiin ja istuen kirjoituspöytänsä ääressä, joukko foliantteja ympärillään.
Kolmeen kuukauteen ei Paul sitten käynyt omaistensa luona kuin ani harvoin ja silminnähtävästi halusi hän aina matkustaa takaisin mahdollisimman pian, koettaen joka ilta lähteä tuntia aikaisemmin. Jeanne kauhistui siitä ja paroni lohdutteli häntä aina: Anna hänen tehdä, mitä tahtoo! Poikahan on jo kahdenkymmenen vanha.
Naiset suutelivat hänen jalkojaan, kun hän pysähdytti hevosensa keskelle väkijoukkoa, ja moni ylpeä aatelinen, joka äsken oli puhunut kuninkaasta halveksivasti, kilpaili nyt kunniasta saada kantaa hänen viittansa lievettä lähestyvissä juhlamenoissa. Oli vain yksi ainoa ihminen, joka ei välittänyt ympärillään vallitsevasta yleisestä riemusta, ja se oli Paul Bertelsköld.
Vaikka ohjelmassa seisoikin ainoastaan Paul Delairin nimi, täytyi minun kuitenkin useampien viikkojen kuluessa kestää kaikellaisia panetteluja ja uhkauksia. Näille en tietystikään antanut sen suurempaa merkitystä.
Paul, joka ei tiennyt mitään siitä mitä valmisteltiin, kummasteli noita salaperäisiä keskusteluja rouva de La Tourin ja hänen tyttärensä välillä ja vaipui kolkkoon alakuloisuuteen. "Heillä on joitakin hankkeita minua vastaan", arveli hän, "koska niin karttavat minua."
Paul ojensi kätensä tuolle avosydämiselle miehelle, kenties vähän hämillään, sillä niin kokonaan ei Paul vielä ollut vapautunut perimistään ennakkoluuloista, ettei olisi muistanut olevansa kreivi talonpojalle kättä antaessaan.
Selittäkää, herra kapteeni, miten hän niin yht'äkkiä on mieltynyt maalaiselämään. Hänellä lienee siihen jokin syy, jonka hän tuntee paremmin kuin minä. Missä on hänen veljensä, nuori Paul Bertelsköld? Teidän armollanne on erittäin kaunis hevonen. Mitä se on maksanut? Minä kysyn vielä kerran kapteenilta: missä on Paul Bertelsköld?
Tuossa on herra kreivi, veljenne, joka tarjoutuu avustajaksenne. Kenenkä luvalla olette täällä? huudahti kreivi Bernhard vihasta kalveten. Menkää heti tiehenne! Paul ei ollut kuulevinaan näitä sanoja tai hän ei huolinut niihin vastata. Hän kääntyi kohteliaasti tervehtien parooni Sprengtportenin puoleen ja sanoi: Sallikaa, herra parooni, minun ensiksi taistella kanssanne. Oletteko hullu, herra?
Hän sai hänen lopultakin palaamaan kotiin ja nauttimaan vähän ravintoa. Paul istui kanssamme pöytään sen paikan vierelle, missä lapsuudentoverin oli tapa istua, puhutteli häntä kuin läsnäolevaa ja tarjosi hänelle niitä ruokalajeja, joiden tiesi Virginiaa enimmän miellyttäneen; mutta kun viimein huomasi erehdyksensä, rupesi hän uudelleen itkemään.
Voisinkohan minä? Jos hän olisi niin jalo, niin helläsydämminen mutta samalla niin miehekäs kuin Paul, niin voisin enköhän voisi Virginia olla... Kuinka minä häntä rakastaisin.
Päivän Sana
Muut Etsivät